Jöröt ja sankarit: Yrittäjän kuvat ja yrittäjyyden merkitykset pienyrittäjien kertomana

Abstract

Tämä maisterintutkielma käsittelee pienyrittäjien yrittäjyydelle antamia merkityksiä ja yrittäjyydestä rakentuvia kuvia. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten pienyrittäjät itse kuvailevat ja merkityksellistävät yrittäjyyttä omien kokemustensa kautta. Tarkastelin näitä kysymyksiä työelämän muutoksen ja prekarisaation sekä hallinnan ja yrittäjäminän teorioiden sekä yrittäjämäisyyden ja sisäisen yrittäjyyden teorioita vasten. Aineisto koostui seitsemästä syvähaastattelusta, joita analysoin konstruktivistisella tutkimusotteella laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että yrittäjyydellä oli kolmenlaista merkitystä. Yrittäjyyden koettiin lisäävän yrittäjän ammatillista vapautta, voimaannuttavan henkilökohtaisesti ja ammatillisesti sekä mahdollistavan omien päämäärien tavoittelun ja palkkatyötä suuremman ammatillisen menestyksen. Yrittäjyyden merkitykset olivat pääosin hyvin positiivisia ja yrittäjyyteen suhtauduttiin tunnepitoisesti ja henkilökohtaisesti. Yrittäjyydestä rakentunut kuva oli kahtiajakautunut. Yhtäältä yrittäjät nähtiin sankarillisina ja jopa ihanteellisina yksilöinä, jotka osaavat, menestyvät ja omaavat ihailtavia yksilönominaisuuksia. Toisaalta yrittäjyys näyttäytyi myös arkipäiväisenä puurtamisena sekä pienten vaikeuksien ja haasteiden läpi luovimisena. Nämä kuvat asettautuivat toisiaan täydentävään suhteeseen, jossa sankariyrittäjyys edustaa yrittäjyyden päämääriä, ihanteita sekä arvoja, ja jöröyrittäjyys edustaa yrittäjyyden arkipäiväistä todellisuutta hankaluuksineen. Tuloksistani voidaan päätellä, että yrittäjäminän ja yrittäjämäisyyden teorioissa määritelty käsitys siitä, millaisia yrittäjät ovat, vastaa huomattavasti ainakin haastattelemieni yrittäjien kokemusta. Yrittäjät eivät välttämättä näe yrittäjyyden prekaarisuutta haittana ja saattavat olla uudessa, prekaarissa työelämässä perinteisiä palkkatyöläisiä edullisemmassa asemassa. Yrittäjät ovat kiinnostava erityisryhmä työelämän tutkimuksen kannalta, sillä heidän asemansa, mahdollisuutensa ja rajoituksensa työelämässä ovat erilaisia kuin palkkatyöläisten.