Apua allianssista? : Suomeen esitetyn freelancetaiteilijoiden työasemaa parantavan mallin mahdollisuudet ja kritiikki
Lähdeniemi, M., Anttila, A., Järvensivu, A., Leinikki, S., Pyykkönen, M., & Schalin, A. (2023). Apua allianssista? : Suomeen esitetyn freelancetaiteilijoiden työasemaa parantavan mallin mahdollisuudet ja kritiikki. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 7(1), 10-24. https://doi.org/10.17409/kpt.125389
Julkaistu sarjassa
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjaTekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© 2023 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura
Taiteilija-allianssilla pyritään helpottamaan luovien alojen epävarmoissa ja lyhyissä työsuhteissa toimivien freelancereiden työolosuhteita tarjoamalla osin julkisin varoin ammatillista, taloudellista ja sosiaalista turvaa työsuhteiden muodossa. Allianssimallin käyttöönotolle ei ole aikaisemman selvityksen mukaan Suomessa oikeudellisia esteitä, mutta silti mallista ei ole toteutettu edes kokeilua. Tarkastelemme artikkelissamme, millainen Koskisen selvityksessä ehdotettu allianssimalli on ja minkälaista kritiikkiä mallille esitettiin kulttuurialan sidosryhmien edustajilta pyydetyissä lausunnoissa. Tarkastelemme, miten allianssille kohdistettu kritiikki näyttäytyy suhteessa tutkimuksen tunnistamiin taiteen työelämän olosuhteisiin sekä taiteen ammattilaisten näkemyksiin niiden parantamisesta. Empiirisen aineiston analyysimenetelmänä sovellamme sisällönanalyysiä. Analyysissä oli mukana 33 lausuntoa kulttuurialan edunvalvojilta (n=13), valtionhallinnon edustajilta (n=16), työntekijöiden keskusjärjestöiltä (n=3) ja työnantajien keskusjärjestöltä (n=1). Allianssimallista on esitetty kolmivuotista kokeilua näyttelijöille, tanssijoille ja muusikoille. Lausunnoissa allianssin kokeilemista pitivät kannattavana kuusi kulttuurialan edunvalvojaa, yksi valtionhallinnon edustaja ja yksi työntekijöiden keskusjärjestö. Vaikka allianssia kritisoitiin, vain viiden kaikista 33 lausunnonantajasta voi tulkita selkeästi vastustavan allianssia tai siitä suunniteltua pilottia. Yksi kulttuurialan edunvalvoja suhtautui kokeiluun kriittisesti, kolme valtionhallinnon edustaa sekä yksi työnantajien keskusjärjestö olivat mallia vastaan. Lausunnoissa näkemykset erosivat erityisesti allianssityön työsuhteeseen, allianssityön sisältöihin ja valintakriteereihin liittyen. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen kulttuurialan edustajasta 54 % ja valtionhallinnon edustajaista 44 % olivat yhteneväisellä linjalla: allianssia ei nähty yhdenvertaisena eikä tasa-arvoa lisäävänä. Kulttuurialan edustajien (69 %) mukaan allianssikokeilun onnistuessa malli tulisi harkita laajennettavaksi esittävän taiteen suunnitteluun, sirkustaiteilijoihin, musiikintekijöihin, kirjailijoihin, säveltäjiin ja kuvataiteilijoihin. Kulttuurialalla kaivataan ratkaisuja alalla pitkään vallinneisiin ongelmiin. Kritiikkiä annettiin erityisesti yhdenvertaisuudesta, jonka puute on aito ongelma. Ongelma voisi kuitenkin olla ratkaistavissa kansainvälisiä malleja seuraamalla. Mallin todellinen potentiaali voidaan todentaa vasta kokeilun kautta.
...
The purpose of the Alliance is to enhance the working conditions of freelancers operating in precarious and short-term employment within the cultural sector. The Alliance receives partial public funding and offers professional, economic, and social security in the form of employment opportunities. According to a previous study, there are no legal impediments to the Alliance model in Finland. However, there has not yet been a pilot or trial of the model. In our article, we will examine the proposed alliance model by Koskinen and the type of criticism it received from statements requested from representatives of the cultural sector, the government, and trade unions. We will assess how this criticism relates to the circumstances of the arts field and the experiences of arts professionals. Our understanding is rooted in prior Finnish research, and we employ content analysis as the method for analyzing empirical data. The analysis encompasses 33 reports from representatives of the cultural sector (n=13), government representatives (n=16), labor union organizations (n=3), and employers' union organizations (n=1). The proposed three-year pilot trial for actors, dancers, and musicians has received some support, as has the Alliance model in general. Although criticism was provided regarding the alliance, only five out of all 33 respondents clearly opposed the alliance or the proposed trial. Criticism has been particularly diverse concerning the Alliance employment contracts, the nature of the work, and the criteria used to select employees for the Alliance. In terms of equality and equal rights, both cultural sector representatives (54%) and government representatives (44%) share the perspective that the Alliance is not perceived as promoting equality or equal opportunities. According to representatives of the cultural sector (69%), if the alliance trial succeeds, the model should be considered for expansion to include performing arts, circus artists, music creators, writers, composers, and visual artists. Solutions are urgently needed to address long-standing issues in the cultural sector. The Alliance has been specifically criticized for its approach to equality, which is indeed a significant concern. This issue could potentially be resolved by studying international models and experiences. To truly assess the model's potential, it must be courageously piloted.
...
Julkaisija
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seuraISSN Hae Julkaisufoorumista
2343-290XAsiasanat
Alkuperäislähde
https://journal.fi/kultpol/article/view/125389Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/197594554
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Keski-Suomen ELY-keskusRahoitusohjelmat(t)
ESR Euroopan sosiaalirahasto, React-EULisätietoja rahoituksesta
Artikkeli on kirjoitettu osana Työ2030-ohjelman rahoittamaa Freet2030-kehityshanketta (2021–2023) sekä ESR-rahoitteista (Keski-Suomen ELY) Lookout-hanketta (2021–2023).Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Se oli niin selkeesti semmonen tutkijakoulutus" : alumnien kokemuksia kulttuuripolitiikan yliopisto-opintojen roolista asiantuntijuuden rakentumisessa
Huttunen, Miia; Jakonen, Mikko; Kumpulainen, Kaisu; Vierimaa, Sanna; Villman, Emmi (Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura, 2023)2000-luvun työelämän ja koulutuksen haasteena on kyky tunnistaa, tunnustaa ja kohdata erilaisia tiedon ja asiantuntijuuden muotoja. Tämä näyttäytyy erityisen tärkeänä kulttuurialalla, jota leimaa sekä eri sektorirajat ... -
Luovien alojen työllisyys
Pyykkönen, Miikka; Schalin, Anton (Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2023) -
Finnish cultural policy as public funding : regime view across policy domains
Jakonen, Olli; Sokka, Sakarias (Scandinavian University Press / Universitetsforlaget AS, 2022)Public funding is a key part of Nordic cultural policy. This article approaches the Finnish cultural policy regime from the perspective of state funding, which can be seen as a direct demonstration of public cultural policy. ... -
Käydään juttukauppaa : freelancerin ja ostajan kohtaamisia journalismin kauppapaikalla
Pakkanen, Irene (Jyväskylän yliopisto, 2011) -
Yrittäjätaiteilijat vapauden, luovuuden ja toimeentulon rajapinnoilla
Pyykkönen, Miikka; Sokka, Sakarias; Kurlin Niiniaho, Ari (Työelämän tutkimusyhdistys ry ; Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus, 2021)Keskitymme artikkelissamme nuorten (alle 35-vuotiaiden), taiteilijoina toimivien yrittäjien ja freelancereiden näkemyksiin omasta työstään, työolosuhteistaan ja tuloistaan. Aineistonamme on Kulttuuripolitiikan edistämissäätiön ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.