Nominalfraser och processbarhetsteorins inlärningsgångar i Nyckel 7–8

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, missä järjestyksessä nominilausekkeisiin sisältyvä kielioppi opitaan kirjasarjassa Nyckel. Lisäksi tavoitteenani oli ottaa selvää siitä, miten tämä järjestys noudattaa Manfred Pienemannin kehittämää prosessoitavuusteoriaa, jonka mukaan kieliopin oppiminen tapahtuu tiettyä oppimisjärjestystä noudattaen. Teorian mukaisesti tiettyjen kielioppirakenteiden oppiminen tapahtuu viiden toisiaan seuraavan vaiheen kautta. Ensin sisäistetään sanan merkitys, seuraavaksi sen taivutus, ja lopulta lauseke- ja päälausetasojen kautta saavutetaan sivulausetaso.

Aineistona tutkimuksessa on käytetty yläkoulun ruotsin pitkän oppimäärän kirjasarjaa Nyckel, ja analyysi koski seitsemännen ja kahdeksannen luokan tehtävä- ja tekstikirjoja. Metodina oli laadullinen sisällönanalyysi, ja tutkimus keskittyi erityisesti nominilausekkeisiin liittyviin kielioppikokonaisuuksiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat Nyckel-sarjan kieliopin käsittelyn toteutuvan suurelta osin prosessoitavuusteorian järjestyksen mukaisesti. Nominilausekkeisiin liittyvä kielioppi opitaan sanan paljaasta muodosta lähtien substantiivien ja adjektiivien taivutuksen kautta aina pää- ja sivulauseen sanajärjestysten osaamiseen asti. Tämä järjestys on lähes sama kuin prosessoitavuusteoriassa, joten sen voidaan sanoa tukevan oppilaan kielenoppimista. Ainoa poikkeus järjestyksessä oli toisen ja kolmannen vaiheen yhtaikaisuus, eli attributiivinen ja predikaativinen kongruenssi käsitellään samalla kertaa.