Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten sosiaalityöntekijän työpaikkailmoituksista voi tutkia, millaisena sosiaalityön tekeminen voidaan kulttuurissamme nähdä. Tätä kautta tutkin, miten sosiaalityön
tekeminen työpaikkailmoitusten kautta kulttuurissamme näyttäytyy. Tutkimuskysymykset ovat: miten sosiaalityöntekijöiden työpaikkailmoituksissa on löydettävissä sosiaalisia representaatioita sosiaalityön tekemisestä ja millaisia sosiaalisia representaatioita työpaikkailmoitukset sosiaalityön tekemisestä tuottavat. Teoreettisena lähestymistapana käytän sosiaalisia representaatioita. Ne ovat kulttuurissa yhteisesti vallitsevia arkijärkisiä tapoja ja käsityksiä ihmisistä ja asioista. Diskurssianalyysi on työssä analyysimenetelmä ja osa sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Sosiaalisten käytäntöjen olemassa olon näkyväksi tekeminen on keskeinen diskurssianalyysin tehtävä, jonka kautta voidaan ymmärtää omaa roolia ja toimintaa kulttuurissa. Sosiaalisen konstruktionismi on työn metateoria. S
en
mukaan kieli ei heijasta suoraan todellisuutta, mutta kielellinen ja ei-kielellinen todellisuus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja näkökulma induktiivinen. Yksittäisiä tekstejä tutkimalla pyrin tekemään yleistyksiä siitä, millaista sosiaalityön tekeminen on yhteiskunnassa laajemmin. Diskurssianalyysissa diskursiivisten tapahtumien kuvauksessa selvitän, miksi tekstissä ilmenee juuri tietynlaisia
lausumia. Kieltä ei lähestytä todellisuuden kuvaamisen välineenä vaan ihmisten keskinäisessä toiminnassa tapahtuvana tekemisenä ja sosiaalisen todellisuuden tai järjestyksen rakentamisena. Pohjaan analyysin ranskalaisen tradition menetelmään ja Foucault’laiseen metodiin, jossa kiinnostuksen
kohteena on diskurssin ilmenemisen lisäksi tarve saada selitys diskurssin muuttumiselle.
Aineistona on 49 Internetissä Molin sivuilla ollutta sosiaalityöntekijöiden työpaikkailmoitusta, jotka valitsin satunnaisesti ajalla: 19.9.2016–31.5.2017. Työnantajat ovat ympäri Suomen sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Kriteerinä oli, että ilmoituksessa haettiin sosiaalityöntekijää tai sosiaalityöntekijöitä virkaan, määräaikaisuuteen tai sijaisuuteen. Hahmotin ilmoitusten kielellisistä ilmauksista laajempia diskursseja, joista muodostuivat seuraavat sosiaaliset representaatiot sosiaalityön tekemisestä: professio, toiminnanvapaus ja houkuttelevuus sekä asiakastyö. Tulkitsin näitä representaatioita sosiaalityön yhteiskunnalliseen historiaan ja nykytilaan peilaten. Sosiaalityön tekemisestä on olemassa yhteinen kulttuurinen ymmärrys, jonka ihmiset jakavat. Sosiaalityön tekeminen silti representoitui ilmoituksissa eri tavoin, mikä kertonee sosiaalityön tekemisen olevan moninaista ja yhteiskunnallisissa ja poliittisissa suhdanteissa muuttuvaa. Moninaisuuden vuoksi tai siitä huolimatta sosiaalityöntekijöillä on jossain määrin myös itsellään mahdollisuus muokata sosiaalityön tekemisen käytäntöjä.
...
