Suomalainen jalkapallo ja sen kannattajat kärsivät arvostuksen puutteesta, sillä maassa pelin taso ja otteluiden tunnelma ovat monessa mielessä kaukana eurooppalaisesta huipusta. Kaikesta huolimatta Suomeen on vuosien varrella syntynyt monipuolista ja mielenkiintoista jalkapallokulttuuria. Lähes jokaisella miesten Veikkausliiga-joukkueella ja usealla miesten Ykkösen seuralla on tänä päivänä omat kannattajaryhmänsä, jotka kannattavat seuraansa äänekkäästi ja värikkäästi ottelun ajankohdasta, pelipaikasta ja merkityksestä riippumatta. 1990-luvulla heränneeseen kotimaiseen kannattajakulttuuriin on kuitenkin perehdytty akateemisen tutkimuksen parissa vähän, fanitutkimuksen suurimman huomion keskittyessä Suomen jalkapallomaajoukkuetta ja ulkomaisia seurajoukkueita fanittavien kokemusten tarkasteluun.
Tutkielmani tarkoituksena on lisätä tietoa suomalaisen jalkapalloseuran faniudesta. Aihetta tarkastelen perehtymällä Vaasan Palloseuran (VPS) kannattajaryhmään kuuluvilta henkilöiltä (4) haas
tatteluin keräämääni aineistoon. Tutkielmassa tarkastelen ensinnäkin sitä, miksi ja miten jalkapallon seuraajaksi ja VPS-kannattajaksi on valikoiduttu. Toiseksi avaan niitä mahdollisuuksia, joita VPS-kannattajuus voi tarjota identiteetin rakentamiseen. Tutkielman teoriaosuudessa taustoitan aihetta käsittelemällä urheilun seuraamiseen ja faniuteen perehtynyttä aiempaa tutkimusta. Identiteetin rakentumista lähestyn kulttuurintutkija Stuart Hallin identiteettikäsityksen näkökulmasta. Tutkielma kiinnittyy näkemykseen identiteetistä jonain, mikä ei ole synnynnäinen ja yksilön sisältä kumpuava asia, vaan alati muutoksessa oleva ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa rakentuva sosiaalinen tapahtuma.
Tutkielmani tulosten mukaan kannattajien lapsuudella oli suuri rooli niin lajikiinnostuksen kuin VPS-faniuden muodostumisessa. Perheessä jalkapalloa kohtaan osoitettu kiinnostus, kavereiden kanssa lajin parissa vietetty aika sekä jalkapallon seuraaminen erilaisten medioiden välityksellä vaikuttivat laji-innostuksen syntyyn. Toisaalta perheen ja ystävien merkitys olivat läsnä myös VPS-faniuden synnyssä. Kannattajaryhmässä otteluita seuratessaan kannattajat kokivat saavansa VPS:n seuraamisesta jotain enemmän: ryhmähengen ja hauskan yhdessäolon lisäksi se tarjosi mahdollisuuden elää mukana pelin tapahtumissa tavalla, jota ei muissa katsomonosissa välttämättä katsottaisi hyvällä. VPSkannattajuus saattoi toimia paikallisidentiteetin vahvistajana, minkä lisäksi kannattajaryhmän jäsen voi kokea yhteenkuuluvuutta suomalaisen kannattajayhteisön kanssa. Autenttista kannattajaidentiteettiä luotiin rakentamalla pesäeroa paikallisvastustajaan. Kun VPSkannattajuuteen liitettiin arvoja kuten perinteikkyys, yhteisöllisyys ja lojaalisuus, paikallisvastustajan koettiin puolestaan edustavan perinteiden puutetta, kaupallisuutta ja ”modernia jalkapalloa”.
Kannattajat tulee nähdä ennen kaikkea aktiivisina merkitysten rakentajina. VPS-kannattajat omaksuvat kannattamistapojen, pukeutumisen ja fanidiskurssin osia kansainvälisestä kannattajakulttuurista ja rakentavat niistä omaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin soveltuvan kannattajakulttuurin.
...
Finnish football and its’ supporters lack respect among public and the media as the level of play and atmosphere in stadiums do not compare with their European counterparts. Despite this we have seen interesting and diverse football supporter culture being born around Finnish football through the years. Nowadays almost every Finnish premier division team and many 1st division teams have their own organized supporter groups which present rowdy and colorful support in the stands regardless of time, place and importance of the fixture. Although the first organized supporter groups were born already in the 1990’s the academic literature has shown little interest towards the phenomenon as more attention has been directed on the supporters of the national team and the fans of foreign football clubs.
The object of this thesis is to increase knowledge about supporters of Finnish football clubs. The subject will be introduced by taking a look into interviews given by four members of VPS (Vaas
an Palloseura) fanclub. Firstly the thesis looks into how and why these supporters became football enthusiasts and supporters of VPS. Secondly we discuss the role of VPSfandom as a part of a supporters’ identity construction. The theme of the study will be explored by covering the previous research on sports spectatorship and fandom. Identity construction is examined through the thinking of cultural theorist Stuart Hall. Hence identity in this study is not seen as something that is given at birth but something that is constantly in change and reconstructed in interaction with other individuals and groups.
The results of the study indicate that the fans’ childhood has been playing a great role in becoming a fan of VPS. The interest towards football in the family and the time spent among playing with friends together with following the sport through different media have had an impact in growing interest towards football. According to the supporters experiences being a part of a supporter group increases the experience of watching football. Along with social cohesion and having fun with friends being part of a supporter group gives the supporters a chance to experience the game in a manner that would not be accepted in other sections of the stadium. As a part of the supporter group a fan can strengthen his sense of local identity and also identify himself as a part of the Finnish supporter community. An authentic supporter identity is enforced by distancing VPS and its supporters from its rival and the values which they are seen to represent. Where tradition, communality and loyalty are seen as the characteristics of VPS and its supporters, its rival is believed to stand for the opposite: lack of tradition, commercialism and ‘modern football’.
Being a supporter should be seen as active creation of meanings above all. The supporter culture of VPS-fans is born when supporters adopt parts from the international supporter culture in a specific cultural and social environment. By embracing parts of the supporter tradition in their means of support, dressing and discourse they create a unique supporter culture that is not seen anywhere else.
...
