”Se on vähän ittestä kiinni ja työntekijöistä kiinni, että miten niitä käytetään niitä palveluita

Abstract

Väyrynen, M. 2018. ”Se on vähän ittestä kiinni ja työntekijöistä kiinni, että miten niitä käytetään niitä palveluita” – Tuotantotyöntekijöiden näkemyksiä liikunnasta ja henkilöstöliikunnasta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 69 s., (5 liitettä). Työpaikalla vietetään aikaa jopa kolmasosa koko elämästä, mikä viestii tarpeesta voida hyvin vapaa-ajan lisäksi myös työpaikalla. Työhyvinvointiin onkin viime vuosikymmenten aikana kiinnitetty paljon huomiota. Yksi keino työhyvinvoinnin kohentamiseksi on henkilöstöliikunta. Henkilöstöliikunnalla tarkoitetaan kaikkia niitä liikunnan ja liikuntaan mahdollistavia muotoja, joita työnantaja joko itse järjestää tai tukee jollain tavalla. Henkilöstöliikunnan tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia, työssä jaksamista ja työkykyä, pidentää työuria sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Erityisesti ruumiillisen työn tekijöiden, kuten tehdas- ja tuotantotyöntekijöiden, osallistuminen henkilöstöliikuntaan on kuitenkin tutkimusten mukaan vähäistä. Henkilöstöliikuntaan osallistumisen ja kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistämiseksi olisikin tärkeää ymmärtää syitä henkilöstöliikuntaan osallistumattomuuden taustalla. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä tuotantotyöntekijöillä on liikunnasta ja henkilöstöliikunnasta. Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2018 henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kymmenen (N=10) henkilöstöliikuntaan vähän tai ei lainkaan osallistuvaa tuotantotyöntekijää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla. Tuotantotyöntekijöillä oli moninaisia näkemyksiä liikunnasta ja henkilöstöliikuntaan osallistumisesta. Liikunta nähtiin hyvinvoinnin pääomana, ja liikunnalla oli merkitystä tutkittavien elä- mässä lapsuudesta vanhuuteen. Liikunta nähtiin terveyttä edistävänä toimintana, jolla on myös sosiaalinen merkitys. Tutkittavilla oli myös yksilöllisiä tarpeita liikunnalle. Asenteet liikuntaan vaihtelivat ja useat tekijät elämässä aiheuttivat haasteita säännöllisen liikunnan toteuttamiselle. Henkilöstöliikunta nähtiin pääsääntöisesti hyvänä toimintana ja sen organisoinnista oltiin tietoisia. Henkilöstöliikuntaan osallistuminen oli kuitenkin vähäistä. Osallistumista rajoittivat henkilökohtaisten elämän tekijöiden lisäksi organisaatioon ja itse työhön liittyvät komponentit. Tuotantotyöntekijät esittivät erilaisia toiveita osallistumisen edistämiseksi pääsääntöisesti liikunnan säännöllisyyden, lisäämisen, monipuolistamisen ja ajoituksen suhteen. Tuotantotyöntekijöiden henkilöstöliikuntaan osallistumisen edistämiseksi henkilöstöliikunnan kehittämisessä tulisi ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset elämäntilanteet sekä liikuntaan liittyvät asenteet, rajoitukset ja toiveet. Asiasanat: työhyvinvointi, liikunta, henkilöstöliikunta, osallistuminen, laadullinen sisällönanalyysi

Väyrynen, M. 2018. “It depends on yourself if you decide or not to participate in the offered utilities” - Production employees’ perceptions of physical activity utilities at workplace. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 69 pp., 5 appendices. The importance of well-being at workplace beside spare time is supported by the fact that people spend nearly one third of their lives at workplace. Well-being at work has been under a great notice during the last decades. One effective way to improve wellbeing at work is to organize physical activity utilities at workplace. This includes all the activities and facilities of exercise that employer somehow organize or enable for their employees. The goal of physical activity at work is to improve employee’s overall well-being and work performance as well as lengthen their careers and gain some cost savings. The aim of this master’s thesis was to find out what kind of perceptions production employees have about exercise and physical activity at work. The organization has invested in physical activity facilities substantially in their well-being program. Employees have generally been obliged and pleased with the physical activity facilities of the organization. This study pays attention to the issue of the well-being program since it does not originally come from the needs of the employees. The data was collected from January to February in 2018 with individual half-structured interviews. The participants (N=10) were production employees who participated infrequently or not at all to physical activity utilities at work. The data was analyzed with qualitative content analysis. The production workers had various perceptions about exercise and participating to physical activities at work. They saw exercise as a part of well-being and its meaning existed in their lives from childhood to old age. Exercise was seen as a health-promoting activity that also had a social meaning. Participants had some individual needs for exercise. Attitudes towards exercise varied and several life related factors caused challenges for regular exercise. Physical activity at work was seen as a good practice in general and participants were aware about organized activities. However participation to physical activities at work was low. There were many barriers for participation which related mostly to personal life but also to organizational components. Participants presented various acts to facilitate their participation mainly related to the regularity, increasing, diversity and timing of the physical activities at work. The personal life conditions in addition to the attitudes, barriers and hopes towards organized exercise should be taken into consideration when developing a well-being program that aims to promote production workers’ participation in physical activity at work. Key words: well-being at work, physical activity at work, participation, qualitative content analysis