Työhyvinvoinnin ulottuvuudet : Hyvinvointivalmennus Hälsan malli

Abstract

Hämäläinen, V-V. 2018. Well-being at Work – Hyvinvointivalmennus Hälsa model: Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 54 pp., 2 appendices. In this master’s thesis, I wanted to research that whether Hyvinvointivalmennus Hälsa model makes statistically significant differences to workers’ well-being at work during their intervention. One’s own well-being is affected by various different aspects of their lives. One’s daily choices have huge impact of their sense of well-being. Wellbeing at work implies that wellness is also a matter of job environment and other factors that comes to play. In this master’s thesis, we will look at the topic of wellbeing at work in perspectives of physical activity, health behaviors, sick leaves and motivation. Hyvinvointivalmennus Hälsa collected data for this thesis via online surveys from their client before and after the intervention. Sample size of the analysis was 33 (N=33) which are collected from the workers who answered both sets of the surveys. Data was analyzed by using T-test in SPSS program. In this thesis, there were two research questions which include: Is there statistically significant differences between selected variables during intervention? Can we conclude that workers sense of wellbeing at work being increased during intervention? Most positive results were collected from variables that measured workers’ behaviors in physical activity and inactivity. The question about amount of physical activity during a week was statistically significant (p < 0,01). The question that evaluated workers’ sense of physical fitness was also statistically significant (p < 0,05). In addition, the question that evaluated worker’ sitting time during a work day was statistically significant (p < 0,01). On top of that, there were also non-statistically significant results generated from the analysis, such as quality of workers’ lunch meals (p < 0,36), amount of sleep (p < 0,97) and smoking behaviors (p < 0,08). From questions related to physical activity and inactivity, we can conclude Hyvinvointivalmennus Hälsa model successfully increased workers well-being in perspective of physical fitness. This was reflected by the increase in physically active time and the decrease in sitting time of the workers. On the other hand, other variables did not show statistically significant results. To conclude, workers’ well-being was increased in terms of physical fitness. However, further research is needed for more conclusive results based on other factors.

Hämäläinen, V-V. 2018. Työhyvinvoinnin ulottuvuudet – Hyvinvointivalmennus Hälsan malli: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 54 s., 2 liitettä. Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkittiin Hyvinvointivalmennus Hälsa:n mallin vaikuttavuutta asiakasyrityksen työntekijöiden työhyvinvointiin. Yksilön omilla valinnoilla on suuri merkitys siihen, miten yksilö kokee oman hyvinvointinsa. Työhyvinvointi on hyvinvoinnista erillinen työpaikan ympäristöön ja haasteisiin keskittyvä ilmiö. Tässä tutkimuksessa työhyvinvointia tarkastellaan liikunnan ja terveyskäyttäytymisen, sairauspoissaolojen sekä motivaation näkökulmista.

Hyvinvointivalmennus Hälsa keräsi tutkimuksen aineiston internet kyselynä ennen ja jälkeen intervention. Tutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvointimittausten välistä keskiarvojen eroja kahden riippuvan otoksen T-testillä käyttäen SPSS ohjelmaa. Molempiin työhyvinvointimittauksiin vastasi 33 (N=33) henkilöä. Tutkimuksessa haluttiin saada vastaus kahteen tutkimuskysymykseen, onko yrityksen interventiossa tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia työntekijöiden koetussa työhyvinvoinnissa? Voidaanko todeta, että asiakasyrityksen työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut intervention aikana?

Tutkimuksen positiivisimmat tulokset saatiin työntekijöiden liikuntaa ja inaktiivisuutta kuvaavilla mittareilla. Kysymys, jossa tiedusteltiin liikunnan määrää viikon aikana, tuotti tilastollisesti merkitsevän eron interventioiden myötä (p < 0,01). Lisäksi myös muutokset joissa tarkasteltiin tämän hetken fyysistä kuntoa (p < 0,05) sekä istumisen määrää työpäivän aikana (p < 0,01), olivat tilastollisesti merkitseviä. Kuitenkaan muun muassa lounasannoksen laatua kuvaava kysymys (p < 0,36), unen määrää kartoittava kysymys (p < 0,97) ja tupakointi kysymys (p < 0,08) eivät nousseet tilastollisesti merkitseviksi.

Yrityksen interventio hyvinvoinnin edistämiseksi on lisännyt erittäin positiivisesti työntekijöiden liikuntaa ja vähentänyt istumista. Tässä tutkimuksessa muiden mittareiden osalta ei saatu tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Voidaan siis todeta, että työntekijöiden työhyvinvointi parani tilastollisesti merkitsevästi ainakin liikuntakäyttäytymisen osalta, joka on suoraan tai välillisesti yhteydessä yksilön hyvinvointiin. Muiden muuttujien vaikuttavuudesta työhyvinvointiin tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusnäyttöä.