Tutkielma käsittelee Hyvin menee! 1 – suomea aikuisille -oppikirjan keskustelutehtäviä ja niiden roolia suomen kielen oppimisen tukena. Tarkoitus on tutkia, millaisia keskustelun ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia tehtävien kautta tarjoutuu ja millä tavoin keskustelutehtävät tukevat ja mahdollistavat suomen kielen muotojen, merkitysten ja käyttötapojen oppimista. Täysin vastaavaa tutkimusta S2-oppikirjojen keskustelutehtävistä ei ole aiemmin tehty, joten tämä tutkimus täydentää aiempia S2-oppikirjojen dialogeja tarkastelleiden tutkimusten tuloksia.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia keskustelun ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia keskustelutehtävät tarjoavat? 2. Millä tavoin keskustelutehtävät tukevat suomen kielen muotojen, merkitysten ja käyttötapojen oppimista?
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiokulttuurinen kielen oppimisen näkökulma. Analyysimetodina hyödynnän laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla aineistosta on muodostettu
kunkin esille nousseen ilmiön mukaan nimetyt luokat.
Tutkimuksen aineistona on Hyvin menee! 1 – suomea aikuisille -niminen suomen kielen alkeisoppikirja, jonka tavoitteena on toiminnallinen kielitaito eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla A2. Kirjan lähtökohta kielen oppimiseen on nimetty vuorovaikutteiseksi ja toiminnalliseksi. Analyysin kohteena ovat oppikirjan vuorovaikutteiset keskustelutehtävät.
Tutkimuksen tuloksena keskustelutehtävistä nousi esille neljä ilmiötä, joiden avulla S2-oppijoille tarjoutuu mahdollisuus suomen kielen muotojen, merkitysten ja käyttötapojen oppimiseen. Nämä ilmiöt ovat kieliopin oppimisen tuki, sanaston ja fraasien oppimisen tuki, tehtävänannon ohjaus keskustelulle sekä vapaan keskustelun mahdollisuus. Kieliopin oppimisen tuki ilmenee keskustelutehtäviin upotettuina kieliopillisina piirteinä, joita oppijat harjoittelevat keskustelun lomassa. Sanaston ja fraasien oppimisen tukea tarjoavissa tehtävissä oppijat pääsevät käyttämään erilaisten arkisten tilanteiden kannalta olennaisia sanoja ja fraaseja keskustelussa. Tehtävänannon ohjaus keskustelulle nousee esille erityisesti muodollisissa asiointikeskusteluissa, joiden kielellistä rutiinia tehtävänannon ohjaamat keskustelutehtävät pyrkivät vahvistamaan. Vapaan keskustelun mahdollisuutta tarjoavat tehtävät puolestaan antavat oppijoille mahdollisuuden käydä keskenään merkitysneuvotteluja ja keskustella epämuodollisesti ajankohtaisista aiheista ja omista ajatuksistaan. Näin he pääsevät kehittämään myös kielitaidon kannalta tärkeitä vuorovaikutustaitoja.
...
