IRC-keskustelukanavasta lippukunnan nimeksi – Uudenmaan Partiopiirin lippukuntien nimeämisperusteet
Tutkin tässä tutkielmassa Uudenmaan Partiopiirin lippukuntien nimeämisperusteita. Partiosta on lähtökohtaisesti tehty todella vähän kielitieteellistä tutkimusta, minkä takia on mielenkiintoista pureutua partionimistöön tarkemmin. Hyödynnän tutkimuksessani aiempaa yhdistys- ja yritysnimistöjen tutkimusta siinä määrin kuin niiden soveltaminen on mahdollista partioyhteisöön.
Tutkimukseni pohjaa nimistöntutkimukseen, tarkemmin ottaen etymologiseen nimistöntutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää nimien alkuperää ja perusteita. Aineistoni koostuu 62 Uudenmaan Partiopiirin lippukunnan nimestä, joiden nimeämisperusteita tutkin syntaktis-semanttisella nimenosien luokittelulla sekä kyselytutkimuksella. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten lippukuntien nimet jakautuvat läpinäkyviin ja läpinäkymättömiin nimiin eli sitä, voiko nimestä päätellä suoraan yhdistyksen partiotarkoituksen ja sen toimipaikan vai ei. Lisäksi tutkin, minkälaisia nimeämisperusteita nimillä on ja miten niitä voidaan luokitella tai teemoitella. Kahden edellä esitetyn pohjalta pyrin selvittämään, minkälainen on tyypillinen lippukunnan nimi.
Nimenosien syntaktis-semanttisen luokittelun olen tehnyt soveltamalla Paula Sjöblomin (2006) väitöskirjassaan käyttämää mallia ja toteutin luokittelun kaikilla 62 nimellä. Nimeämisperusteita tiedustelevan kyselyn lähetin kaikkiin 62 lippukuntaan, mutta sain vastauksia vain 19 lippukunnasta. Kyselyvastauksissa ilmi tulleita nimeämisperusteita
ryhmittelin itse luomani ryhmittelymallin pohjalta. Ryhmittelymallin ryhmät määrittyivät kyselyistä nousseiden nimeämisperusteiden ja niiden yhteisten teemojen pohjalta. Tämän takia kyselyllä saamiani vastauksia ja analyysin tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko piiriä.
Tutkimukseni lippukunnilla oli hyvin monipuolisia nimeämisperusteita. Partioyhteisölle luontaisia teemoja, kuten luonto- ja partiosanastoa, esiintyi nimissä paljon. Myös lippukunnan kotipaikkakunnan tai muu toimialueen määrittely oli nimissä yleistä. Partiolaisuutta ilmaistiin suoraan harvassa lippukunnan nimessä, vain 12 nimessä käytettiin sanaa partio. Luokittelun pohjalta tyypillinen lippukunnan nimi on kaksiosainen ja koostuu partiolaisia harrastajaryhmänä ilmaisevasta perusosasta ja lippukunnan toimialuetta ilmaisevasta määriteosasta. Tätä tyypillisyyden määritelmää tuki myös kyselyllä saatu tieto.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Legol - systeeminmäärittelykieli kompleksisille säännöille
Pasanen, Ilkka (1983) -
Nopean nimeämisen tehtävätyyppien yhteydet peruslaskutaidon sujuvuuteen 3.–6.-luokkalaisilla lapsilla
Huotari, Sara; Mikkonen, Laura (2022)Tutkimuksessa selvitettiin, miten 3.–6.-luokkalaisten lasten nimeämistehtävien (esineet, värit, numerot, kirjaimet, lukumäärät) suoritusajat ovat yhteydessä peruslaskutaidon sujuvuuteen. Tutkimusaineisto on kerätty osana ... -
Nuorten lukemisvaikeudet ja lukemiseen yhteydessä olevat tekijät kielessämme
Kairaluoma, Leila; Torppa, Minna; Aro, Mikko (Niilo Mäki Instituutti, 2017)Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten nuorten lukutaitoa ja sen taustalla olevia kognitiivisia tekijöitä. Artikkeli on ilmestynyt lehdessä Scientific Studies of Reading otsikolla ”The nature of and factors related ... -
Nopea nimeäminen ja sen yhteys lukunopeuteen aikuisdyslektikoilla
Saarenketo, Anna-Riitta (2000) -
Partiolaisten ryhmäidentiteetin rakentuminen ScoutMeIn-meemisivulla
Nordlund, Ilona (2016)Sosiaalisen median rooli nuorten elämässä on kasvanut viime vuosina. Tässä tutkimuksessa selvitän, miten partiolaiset representoituvat ScoutMeIn-sivun meemeissä eli nopeasti leviävissä, humoristisissa internetkuvissa. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.