dc.contributor.advisor | Hyytinen, Ari | |
dc.contributor.author | Heinonen, Miika | |
dc.date.accessioned | 2018-04-21T08:37:16Z | |
dc.date.available | 2018-04-21T08:37:16Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1869175 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57717 | |
dc.description.abstract | Sokerilla makeutettujen juomien kulutus on yhteydessä ylipainoon, liikalihavuuteen ja niihin liittyviin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen. Sokerillisten juomien valmisteveroa pidetään tehokkaana keinona vähentää kulutusta ja parantaa väestön terveyttä. Koska virvoitusjuomien kulutukseen liittyy potentiaalisia markkinahäiriöitä, niiden verotuksella on mahdollista parantaa yhteiskunnallista kokonaishyvinvointia.
Tammikuussa 2014 Suomi kaksinkertaisti virvoitusjuomien valmisteveron sokerillisten juomien osalta 0,11 eurosta 0,22 euroon litralta. Kun otetaan huomioon verosta maksettava 14 prosentin suuruinen arvonlisävero, tämä merkitsee noin 0,125 euron hinnankorotusta sokerillisten juomien osalta. On tärkeää ymmärtää, mikä on veron vaikutus hintoihin (läpikulku), ja toisaalta miten kysyntä reagoi hintojen muutokseen (kysynnän hintajousto). HOK-Elannolta saatua aineistoa juomien päivittäisistä myynneistä ja hinnoista käytetään näiden hinta- ja kysyntävaikutusten analysoimiseksi. Aineisto on peräisin neljästä helsinkiläisestä S-Market myymälästä ja kattaa vuodet 2013-2014.
Veron läpikulkua hintoihin arvioidaan differences-in-differences regressiomenetelmällä, käyttäen eri kontrolliryhmiä. Estimointitulosten mukaan sokerillisten juomien hinnat nousivat suunnilleen 0,17-0,19 euroa litralta, mikä viittaa siihen, että hinnat ylireagoivat veromuutokseen noin 36-52 prosenttia. Tämän jälkeen veromuutosta käytettiin instrumenttimuuttujana hinnalle, sokerillisten juomien hintajouston estimoimiseksi (-0,78 kaikki sokerilliset juomat ja -0,82 sokerilliset virvoitusjuomat). Tulosten mukaan sokerillisten virvoitusjuomien kulutus laski noin 7,5-8,5 prosenttia. Kulutus oli jo suhteellisen alhaisella tasolla (53,9 litraa henkilöä kohden) ennen veromuutosta. Siten veromuutoksen arvioidaan laskeneen vuosittaista kulutusta noin 4,0-4,6 litralla. | fi |
dc.description.abstract | The consumption of sugar-sweetened beverages (SSBs) is associated with overweight, obesity and related illnesses, such as type 2 diabetes. Excise tax on SSBs is seen as an effective tool to reduce their consumption and improve population health. Because there are possible market failures associated with the consumption of SSBs, taxing them might be preferable to other taxes.
In January 2014, Finland doubled its excise tax rate for SSBs from 0.11 euros to 0.22 euros per litre. Considering the 14 percent ad valorem tax, this translates into a price increase of 0.125 euros. To understand the possible beneficial health effects of the tax, it is essential to estimate, first, its effect on prices (pass-through) and, second, how responsive is consumption to changes in prices (price elasticity of demand). Data, provided by HOK-Elanto, from S-Market stores is used to analyse these two effects. Data consists of daily price and sales records of beverage items from four separate stores for the period 2013-2014.
The pass-through of the tax is estimated by applying the differences-in-differences method. It is estimated that the prices of taxed beverages rose somewhere between 0.17 and 0.19 euros per litre, indicating overshifting of the tax by approximately 36-52 percent. Then, the tax change is used as an instrument for prices to estimate the price elasticity of SSBs, which is estimated to be -0.78 for all SSBs and -0.82 for regular sodas. Obtained pass-through and price elasticity estimates would indicate that the consumption of all SSBs fell by approximately 6.5-7.3 percent and that the consumption of regular sodas fell by approximately 7.5-8.5 percent. The yearly consumption of SSBs was already at a comparatively low level (53.9 litres of regular sodas per capita) prior to the tax change. The tax is calculated to have reduced the yearly consumption by 4.0-4.6 litres. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (81 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | virvoitusjuomat | |
dc.subject.other | sokerilla makeutetut juomat | |
dc.subject.other | valmistevero | |
dc.subject.other | veron hintavaikutus | |
dc.subject.other | kysynnän hintajousto | |
dc.subject.other | haittavero | |
dc.subject.other | kansanterveys | |
dc.subject.other | ylipaino | |
dc.subject.other | lihavuus | |
dc.title | The Finnish excise tax on sugar-sweetened beverages and its effect on their prices and demand | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201804212323 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Kansantaloustiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Economics | en |
dc.date.updated | 2018-04-21T08:37:16Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 2041 | |
dc.subject.yso | virvoitusjuomat | |
dc.subject.yso | sokeri | |
dc.subject.yso | valmistevero | |
dc.subject.yso | hintavaikutukset | |
dc.subject.yso | kysyntä | |
dc.subject.yso | hintajousto | |
dc.subject.yso | haittavero | |
dc.subject.yso | kansanterveys | |
dc.subject.yso | ylipaino | |
dc.subject.yso | lihavuus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |