The Finnish excise tax on sugar-sweetened beverages and its effect on their prices and demand

Sokerilla makeutettujen juomien kulutus on yhteydessä ylipainoon, liikalihavuuteen ja niihin liittyviin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen. Sokerillisten juomien valmisteveroa pidetään tehokkaana keinona vähentää kulutusta ja parantaa väestön terveyttä. Koska virvoitusjuomien kulutukseen liittyy potentiaalisia markkinahäiriöitä, niiden verotuksella on mahdollista parantaa yhteiskunnallista kokonaishyvinvointia. Tammikuussa 2014 Suomi kaksinkertaisti virvoitusjuomien valmisteveron sokerillisten juomien osalta 0,11 eurosta 0,22 euroon litralta. Kun otetaan huomioon verosta maksettava 14 prosentin suuruinen arvonlisävero, tämä merkitsee noin 0,125 euron hinnankorotusta sokerillisten juomien osalta. On tärkeää ymmärtää, mikä on veron vaikutus hintoihin (läpikulku), ja toisaalta miten kysyntä reagoi hintojen muutokseen (kysynnän hintajousto). HOK-Elannolta saatua aineistoa juomien päivittäisistä myynneistä ja hinnoista käytetään näiden hinta- ja kysyntävaikutusten analysoimiseksi. Aineisto on peräisin neljästä helsinkiläisestä S-Market myymälästä ja kattaa vuodet 2013-2014. Veron läpikulkua hintoihin arvioidaan differences-in-differences regressiomenetelmällä, käyttäen eri kontrolliryhmiä. Estimointitulosten mukaan sokerillisten juomien hinnat nousivat suunnilleen 0,17-0,19 euroa litralta, mikä viittaa siihen, että hinnat ylireagoivat veromuutokseen noin 36-52 prosenttia. Tämän jälkeen veromuutosta käytettiin instrumenttimuuttujana hinnalle, sokerillisten juomien hintajouston estimoimiseksi (-0,78 kaikki sokerilliset juomat ja -0,82 sokerilliset virvoitusjuomat). Tulosten mukaan sokerillisten virvoitusjuomien kulutus laski noin 7,5-8,5 prosenttia. Kulutus oli jo suhteellisen alhaisella tasolla (53,9 litraa henkilöä kohden) ennen veromuutosta. Siten veromuutoksen arvioidaan laskeneen vuosittaista kulutusta noin 4,0-4,6 litralla.