Verbindungen zwischen der mehrsprachigen Sprachidentität und Aspekten der psychischen Gesundheit

Abstract

Tämä maisterin tutkielma keskittyy tutkimaan yksilön monikielisen kieli-identiteetin yhteyttä mielenterveyteen. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena haastattelemalla neljää monikielistä yksilöä, jotka kokevat monikielisyytensä vaikuttavan jollain tavoin heidän mielenterveyteensä tai siihen tapaan, jolla he käsittelevät mielenterveyteen liittyviä teemoja. Haastattelut litteroitiin ja nämä litteraatit muodostavat tutkimuksen aineiston, jota on yhteensä noin 150 sivua. Kolme haastateltavista oli naisia ja yksi mies. Tutkimuksen lähtökohta oli lähteä tutkimaan monikielisyyden positiivisia vaikutuksia yksilöön, mutta tutkimuksen aikana nousi esiin myös negatiivisia vaikutuksia, kuten itsevarmuuden heikkeneminen. Tästä syystä työssä esitellään myös mielenterveyteen haitallisesti vaikuttavia teemoja, mutta johtopäätöksiä syy-seurassuhteista on mahdoton vetää. Toisin sanoen monikielisyyden ei voida sanoa aiheuttavan mielenterveydelle haasteita tai suojelevan niiltä, mutta kielellä on merkittävä rooli näiden asioiden käsittelyssä. Analyysi toteutettiin osittain teoriaaohjaavana sisällönanalyysina ja osittain narratiivien analyysina, sillä haastatteluissa käytiin läpi haastateltavan elämä siinä määrin, kun yksilö itse koki sen teeman kannalta merkitykselliseksi. Narratiivinen analyysi antaa mahdollisuuden tarkastella yksilöä ja hänen tarinaansa, kun taas teoriaaohjaava sisällönanalyysi mahdollistaa yksilöiden kokemusten toisiinsa vertaamisen ja täten syvemmän analyysin. Haastatteluissa esiinnousseet teemat, kuten kuuluminen ja kuulumattomuus, asetettiin analyysissa vastakohdiksi, koska ihmisen voidaan ajatella olevan samanaikaisesti jollain kohdalla kuulumisen spektriä ja tämä paikka voi muuttua esimerkiksi kontekstista tai käytetystä kielestä riippuen. Tämä tuli myös ilmi tutkimuksen tuloksissa: jokainen haastateltava koki kuulumisen sekä kuulumattomuuden tunnetta jopa samanaikaisesti eri konteksteissa. Aihe on individualististen kulttuurien kontekstissa kohtuullisen vähän tutkittu, mutta siihen on alettu kiinnittää enemmän huomioita viime aikoina ja vuoden 2017 lopulla Salonen julkaisi teoksen, joka käsitteli suomenkielisen viittomakielisen identiteettiä ja sen yhteyttä mielenterveyteen.