Sydänkuntoutujien näkemyksiä minäpystyvyydestä

Abstract

Minäpystyvyys on Albert Banduran kehittämä käsite, joka on osa sosio-kognitiivista teoriaa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston, Kelan sekä Kuntoutus Peurungan yhteistä tutkimushanketta (2015-2019). Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, millaisia näkemyksiä sydänkuntoutujilla on minäpystyvyydestä etäkuntoutuksen alussa. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän ryhmähaastattelua, tutkittavina oli yhteensä 65 sydänkuntoutujaa. Aineistona oli 396 min haastattelua, joista kertyi 283 A4 sivua litteroitua tekstiä. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysillä. Apuna aineiston luokittelussa käytettiin ATLAS.ti sisällönanalyysiohjelmaa. Sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti, jolloin teemat nousivat esiin aineistosta. Sisällönanalyysissa nousi esiin viisi eri minäpystyvyyden pääteemaa: Liikuntaan-, teknologiaan-, sydänsairauteen- ja oireisiin liittyvä minäpystyvyys sekä uni ja terveelliset elämäntavat. Tutkittavat kuvasivat sydänsairauden vaikuttaneen päivittäisiin toimiin sekä epätietoisuuden olevan este liikunnan harrastamiselle. Teknologian käyttöön liittyvään minäpystyvyyteen vaikutti aiempi teknologian käyttö sekä vertaistuki. Oireisin liittyvään minäpystyvyyteen liittyi epätietoisuus oireista sekä pelko. Tiedon puute vaikutti minäpystyvyyteen negatiivisesti. Liikkumiseen liittyvät minäpystyvyyden kokemukset nousivat aineistosta esiin eniten. Minäpystyvyyttä liittyen sydänkuntoutukseen ja etäteknologiaan ei ole tutkittu aiemmin, joten tulokset tuovat uutta tietoa sydänkuntoutujien minäpystyvyydestä, mutta kokemukset eivät kuitenkaan ole ole yleistettävissä. Minäpystyvyyttä tulisi tutkia lisää tällä asiakasryhmällä.

Experiences of self efficacy in patients in the beginning of cardiac rehabilitation.

This master´s thesis is a part of a study done together with University of Jyväskylä, Kela (The Social Insurance Institution) and a rehabilitation center Kuntoutus Peurunka (2015-2019). The purpose of this study was to examine what kind of self efficacy expectations and experiences do the subjects have in the beginning of the heart rehabilitation. The data concluded of seven semi-structured interviews, where were 65 participants. The interview time varied from 30 to 69 minutes and the data was 283 transcript pages text. The data analysis was conducted using a content analysis. The data was analyzed using ATLAS.ti qualitative data analysis software. The analysis showed five different self efficacy themes: exercise, technology, symptoms, cardiac and healthy lifestyle (eg. nutrition and sleep). The results show that the heart disease had had an impact on their physical activity and the uncertainty of symptoms caused inability to exercise and maintain a healthy lifestyle. Lack of knowledge of the heart disease, symptoms and an appropriate limit of physical activity was a significant reason to a sedentary lifestyle. Previous use of technology resulted in higher self efficacy in the use of technology. Also previous exercise helped to maintain an active lifestyle. Own experiences had an affect in raising self efficacy. Also peer support played a major part in achieving the goals set for the rehabilitation.