Miksi Varkaus oli menestyvä urheilukaupunki 1960-luvulla?

Abstract

Urheilumenestyksen tarkastelussa painopiste on ollut maittain toteutetussa joukkueiden, seurojen ja yksilöurheilijoiden menestyksen vertailussa. Sen sijaan paikkakuntien urheilumenestystä on tutkimuksissa vertailtu vähemmän. Tutkimuksessa jäljitettiin millaista menestystä varkautelaiset urheilijat saavuttivat 1960-luvulla ja mitkä tekijät vaikuttivat paikalliseen urheilumenestykseen? Varkautelainen urheilumenestys suhteutettiin 11 muuhun vastaavankokoiseen kaupunkiin. Tutkimuksemme sijoittuu historiallis-sosiologisen tapaus- ja rakennetutkimuksen piiriin. Tällöin tunnistamme paikallisia toimijaverkostoja sekä yhteiseen tekemiseen sitovia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia tekijöitä. Tutkimusaineistot koostuvat pääosin urheiluseurojen tuottamista dokumenteista ja historiateksteistä, eri toimijoiden haastatteluista ja paikallisen Warkauden Lehden uutisoinnista. Varkauden urheilijoiden menestystä 1960-luvulla selittävät useat tekijät. Paikkakunnalla toiminut suuryhtiö A. Ahlströmin paikallisjohto näki urheilun sosiaalitoimintana ja osin myös yrityksen markkinointina, mikä mahdollisti urheilun suorituspaikkojen rakentamisen. Myös kunnallisen urheilu- ja liikuntahallinnon kehittyminen kohensi 1960-luvulla pääasiassa urheilun olosuhteita. Menestystä saavuttaneet lajit, kuten jääpallo, vetivät sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia urheilukentille ja katsomoihin. Harrastajien runsaus perustui vapaaehtoisten aktivoimaan seuratoimintaan, jonka aloittamisen kynnys oli matala. Huippu-urheilun taso ei ollut nykyisenkaltaisen korkea, jolloin kansalliselle ja osin jopa kansainväliselle tasolle saattoi päästä nopeastikin. Porvari- ja työläisseurojen kilvoittelu harrastajista oli hyödyksi urheilumenestykselle. Lisäksi varkautelaiset urheilumenestyjät saivat valmentajikseen ammattitaitoisia lajikulttuuriosaajia, jotka mahdollistivat tavoitteellisen ja hyvin organisoidun toiminnan. Osalle menestyvistä urheilijoista luotiin taloudelliset edellytykset ammattimaiseen tai vähintään puoliammattimaiseen harjoitteluun.

The traditional approach has been to compare teams, clubs and individual athletes when reviewing the success of sports instead of comparing towns and municipalities. This study tracked what kind of success the athletes of Varkaus achieved in the 1960s, and what factors contributed to the local sports performance. The comparison of the sports success of Varkaus to 11 other similar sized towns proved that Varkaus was very successful in sports. Our research is based on historical-sociological case studies and structural studies, identifying local networks, and making binding economic, political and cultural factors together. The research material mainly consists of documents and histories produced by sports clubs, interviews with different actors and news from the local newspaper, Warkauden Lehti. The success of the athletes in Varkaus in the 1960s was explained by several factors. As the local large-scale enterprise A. Ahlström valued sport as a social activity and partly as a marketing activity of the company as well, it financed construction of sports venues. In addition, the development of municipal sports and sports administration improved the conditions and facilities of sport in the 1960s. Successful sports, such as the bandy, attracted the post-war “babyboom” generation to the sports fields and the stadiums. The abundance of low-threshold sport activities were arranged by the volunteers. Additionally, the level of elite sports was not as high as it is nowadays which made it possible to reach quickly national and even international levels. The competition of athletes between the bourgeois and workers' sports clubs was beneficial to the success of sports. In addition, the athletes in Varkaus were trained by skilled coaches, who provided the athletes goal-oriented and well-organized training. Some of the successful athletes had such good financial preconditions enabling them professional or at least semi-professional training.