Bewegen und Lernen : Übungen mit grobmotorischen Bewegungen in sieben finnischen DaF-Lehrwerkserien der Gesamtschule

Abstract

Tutkimusten mukaan liike edistää oppimista. Aistihavainnejärjestelmään perustuvan oppimistyyliteorian mukaan tietoa vastaanotetaan, käsitellään ja tallennetaan visuaalisen, auditiivisen ja kinesteettisen kanavan kautta. Havainnekanavia käytetään erilaisina yhdistelminä sekä erilaisin painotuksin. Liikkeen vaikutus oppimiseen korostuu erityisesti ihmisillä, joiden havainnejärjestelmä on hallitsevasti kinesteettinen. Oppimisympäristössä toimimiseen vaikuttavat myös oppijoiden synnynnäiset temperamenttipiirteet. Ihmisillä, joiden temperamenttipiirteenä on korkea aktiivisuus, esiintyy usein keskittymisvaikeuksia, mikäli opetuksessa käytetyt työtavat eivät sisällä liikettä. Fyysinen aktiivisuus, kehollisuus, eri aistien käyttö sekä toiminnalliset työtavat, joiden voidaan katsoa pitävän sisällään fyysistä toimintaa, mainitaan myös vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Jo vuoden 2004 opetussuunnitelmassa mainitaan erilaisten oppimistyylien, oppimis- ja työskentelytapojen sekä oppilaiden yksilöllisyyden huomioiminen.

Suomalaisessa vieraan kielen kouluopetuksessa oppikirja ohjaa usein oppitunnin kulkua. Erityisesti tehtäväkirjojen sekä oppikirjasarjoihin kuuluvien opettajien oppaiden voidaan katsoa määrittävän opetuksessa käytettäviä työtapoja. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin karkeamotorista liikkumista sisältävät työtavat tulevat esiin peruskoulun saksan kielen oppikirjojen tehtävänannoissa, sekä millä tavoin työtavat on huomioitu opettajien oppaissa ja muissa lisätehtäviä sisältävissä materiaaleissa. Tarkastelun kohteena on seitsemän peruskoulun oppikirjasarjaa, jotka käsittävät kahden Suomen suurimman oppikirjoja julkaisevan kustantamon ajankohtaiset saksan kielen opetukseen ylä- ja alakoulussa soveltuvat materiaalit, jotka on laadittu vuoden 2004 tai 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Tarkasteltujen oppikirjasarjojen välillä esiintyy merkittävää vaihtelua karkeamotorista liikkumista sisältävien tehtävien määrissä. Erityisesti alakoulun oppikirjoissa fyysiset toimintatavat ovat hyvin edustettuina, ja myös yläkoulun puolella liikkumista sisältävät tehtävät tulevat esiin erityisesti osassa opettajien oppaista. Useimmissa yläkoulun oppikirjasarjoissa liikkumista sisältäviä toimintatapoja ei kuitenkaan ole huomioitu merkittävästi, vaikka opettajien oppaissa saatetaan kuvata niiden merkitystä oppimisprosesseissa. Lisäksi yläkoulun oppikirjasarjojen runsaslukuisiset digitaaliset lisätehtävät eivät sisällä karkeamotorista liikettä, mikä lisää huolta oppilaiden fyysisestä aktiivisuudesta digitalisoituvassa kouluopetuksessa.