Tuulivoiman hyväksyttävyys : kyselytutkimus suomalaisten tuulivoima-asenteista

Abstract

Tässä tutkielmassa analysoitiin suomalaisten tuulivoima-asenteita, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyttä tuulivoimaan kohdistuvaan käyttäytymiseen. Tuulivoiman yhteiskunnallisella hyväksyttävyydellä tarkoitetaan tuulivoima-asennoitumista ja tuulivoiman yhteiskunnallisella hyväksynnällä tarkoitetaan käyttäytymistä tuulivoimaa kohtaan. Teoreettinen viitekehys muodostuu tuulivoima-asennetutkimuksille epätyypillisistä asenneteorioista sekä tyypillisemmästä katsauksesta hyväksyttävyyden ja hyväksynnän käsitteisiin. Tavoitteenani on tarkastella tutkimuskysymyksiä siten, että tutkimustulokset ovat vertailtavissa aikaisempiin tutkimuksiin etenkin tuulivoima-asenteiden ja asenteiden taustatekijöiden osalta. Tämän tutkimuksen kulmakivenä on valmiin tutkimusaineiston käyttö. Tutkimusotteena on empiirinen analyysi, joka perustuu mittaustuloksiin ja tekstiaineistoon.

Tuulivoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on Suomessa korkealla tasolla. Silti tuulivoima- alan kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa meillä kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa yhteiskun- nallisen hyväksyttävyyden taso on matalampi. Syitä hankkeiden hitaalle etenemiselle on haettu paikallisesta vastustuksesta ja nimby-ilmiöstä (not in my backyard, ei minun takapihalleni). Tä- män tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan viittaa paikalliseen vastustukseen tai nimby-ilmiöön, sillä asunnon ja tuulivoimapuiston etäisyydellä ei todettu olevan vaikutusta tuulivoima-asenteissa ilmeneviin eroihin. Lisäksi näyttää siltä, että esimerkiksi tuulivoima-alueen tuttuus tuulivoima- alueella liikkumisen muodossa on tekijä, joka vaikuttaa useimmin käsityksiin tuulivoimasta. Vahvinta korrelaatiota oli havaittavissa tuulivoimaloiden äänen sekä loma-asunnon ja tuulipuis- ton etäisyyden välillä. Edellisten lisäksi myönteisesti tuulivoimaan suhtautuvista henkilöistä hä- viävän pieni osa vastustaisi oman kotikunnan tuulivoimahanketta.

Tuulivoima-alan kasvua hidastavien asennetaustatekijöiden löytyminen helpottaisi huomattavasti tuulivoima-alan kehitystä Suomessa. Asennemittauksessa täsmällisyys on olennaista, sillä mittaus ennustaa tiettyä toimeenpanoaikomusta ja käyttäytymistä sitä todennäköisemmin, mitä yksityis- kohtaisemmin asennetta mitataan. Tulevaisuudessa kannattaakin huolehtia, että asennemittareita suunnitellessa otetaan huomioon selkeät teoriat niin asenteiden kuin käyttäytymisen muodostumi- sesta sekä hyväksyttävyyden käsitekehyksistä, sillä pinnallisella kysymyksenasettelulla ei saada syvällisiä tutkimustuloksia.