| dc.description.abstract | Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten johtajien johtamiseen liittyviä pelkoja ja ahdistuksen aiheita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka suoritettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun AVANCE-johtamiskoulutuksen kanssa. Aineisto kerättiin johtajille suunnatun Johtamisen psykodynamiikka -kurssin yhteydessä syksyllä 2016. Aineisto koostui eri aloilla toimivien johtajien välisistä neljästä fokusryhmäkeskustelusta, joihin osallistui yhteensä 17 johtajaa. Tutkimukseen osallistuneista johtajista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia ja heillä kaikilla oli tutkimuksen toteutushetkellä omia alaisia. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa analyysitapaa, ja saatuja tuloksia verrattiin aiemmassa tutkimuksessa kehitettyyn johtamisen pelon malliin ja sen kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat epäonnistumisen pelko, vaikeuksien ja ongelmien pelko suhteessa itseen tai muihin ihmisiin sekä työn ja muun elämän epätasapainon pelko. Tämän tutkimuksen aineistossa johtajat toivat esiin epäonnistumisen sekä vaikeuksien ja ongelmien pelkoa. Kolmatta ulottuvuutta, työn ja muun elämän epätasapainon pelkoa, ei tässä aineistossa havaittu. Aineistosta muodostettiin 13 alaluokkaa, jotka luokiteltiin johtamisen pelon ulottuvuuksien alle. Epäonnistumisen pelon alle kuului yksi luokka: vastuu ja riskit (13,8 %). Vaikeuksien ja ongelmien pelko suhteessa itseen sisälsi kuusi luokkaa: omien taitojen riittämättömyys (9,6 %), omat vahvuudet eivät pääse käyttöön (7,1 %), omien arvojen vastainen toiminta (7,1 %), ristitulessa toimiminen (5,4 %), resurssien puute (4,2 %) sekä vertaistuen puute (2,5 %). Vaikeuksien ja ongelmien pelko suhteessa muihin sisälsi viisi luokkaa: alaisten tukeminen (17,9 %), viestintä, vuorovaikutus ja palautteenanto (15,4 %), omistajien ja hallituksen toiminnasta aiheutuvat haasteet (5,8 %), luottamus (5,4 %), henkilöstön motivointi muutoksissa (4,6 %) sekä organisaatiokulttuurin johtamiseen liittyvät haasteet (1,3 %). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtajilla esiintyy työssään useita kielteisiä tunteita aiheuttavia tekijöitä ja ne voivat olla riskitekijöitä johtajien työhyvinvoinnille. Koska johtajilla on merkittävä vaikutus koko organisaatioon, johtajien pelkojen tunnistaminen on tärkeää sekä johtajien oman työhyvinvoinnin kannalta, että myös alaisten ja koko työyhteisön näkökulmasta. Tietoa johtamisen pelosta voidaan käyttää työelämässä monin tavoin, esimerkiksi suunnitellessa pelkoja ja ahdistusta lieventäviä tukitoimia johtajille ja johtotyöhön aikoville asiantuntijoille. | fi |
