Teknostressi ja tietotyöntekijöiden stressinhallintakeinot

Abstract

Teknostressi, eli stressi, joka saa aikansa teknologiasta ja sen piirteistä on tunnistettu jo vuonna 1984. Teknostressin nähdään siis johtuvan henkilön kykenemättömyydestä hallita tai käsitellä informaatioteknologiaa terveellä tavalla. Lähivuosina ilmiötä on alettu tutkia enemmän ja onkin alettua puhua niin sanotusta teknologian pimeästä puolesta. Informaatiota tulee entistä enemmän, teknologia keskeyttää työ- ja vapaa-aikaa ja sosiaalinen media on osa jokapäiväistä elämää. Aiheesta on tutkittu enemmänkin juuri sitä, mitä organisaatiot voivat tehdä asialle tai miten teknostressi vaikuttaa organisaatioiden toimintaan ja tuottavuuteen. Yksilön näkökulma ja keinot ovat olleet vähemmällä ja se onkin tämän tutkielman fokuksessa. Olemassa olevassa tutkimuksessakin tämä aiheen tutkimisen tähdellisyys on todettu ja osittain sitä onkin tehty, kuitenkin lisätutkimus aiheesta olisi tarpeellista. Sen lisäksi, että aihepiirinä on teknostressi, niin tässä tutkielmassa pyritään löytämään stressinhallintakeinoja, joiden tutkiminen on stressitutkimuksessa ylipäänsä ollut varsin laajaa ja stressinhallintakeinot nähdäänkin osana stressiprosessia ja tarkemmin osa sitä prosessia, jota yksilöt käyvät stressaavissa tilanteissa läpi. Eli tässä tutkielmassa kartoitetaan työntekijöiden stressinhallintakeinoja teknostressin ehkäisemiseksi. Tutkimuskysymykset ovatkin seuraavanlaiset: 1. Millaisia stressinhallintakeinoja tietotyöntekijöillä on teknostressin hallitsemiseen työelämässä? 2. Mihin stressinhallintakeinojen teho perustuu? Tutkimus suoritettiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluna ja tulokset ovat koottu tutkielman loppuun taulukoihin 9 ja 10. Stressinhallintakeinoja oli yhteensä 24. Viisitoista niistä luokiteltiin ongelmasuuntautuneisiin keinoihin ja yhdeksän tunnesuuntautuneisiin keinoihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijöillä on työpaikoilla eri keinoja vähentää kokemaansa teknostressiä ja osa keinoista on myös sellaisia, joihin osallistuu useampi osapuoli, jolloin stressinhallintakeinot vaikuttavat olevan myös osaltaan yhteisöllisiäkin.

Technostress, which has been defined as the inability of a person to handle information technology in a healthy manner, was first mentioned in 1984. Recently the phenomenon has gained more attention in the scientific literature. Information technology is used at home and at work and it causes interruptions there. Previous studies have concentrated on the effects of technostress to organizations and their performance and how organizations can mitigate this. However, in most cases, studies have not concentrated on the view point of an individual. The purpose of this study was to find and identify different copingmethods that individuals use to mitigate the effects of technostress. Copingmethods are a part of the stress process, and coping-methods are what the individual does in a stressful situation to alleviate the stress. The study of coping-methods is also something that has been suggested in earlier technostress-research. The research questions are the following: 1. What kind of coping-methods information workers have, to alleviate the effects of technostress? 2. How do these coping-methods work? The study was a qualitative study and the material was collected with theme interviews. The results are summarized in tables 9 and 10. There were 24 different coping-methods that were identified. Fifteen of those coping methods were identified as problem-focused methods and nine of them were identified as emotion-focused methods. Even though there were cases where the copingmethods were something that was done by individuals, there were some cases where more than one person took part in those actions.