Psykososiaalista ja yhteisöllistä työtä : rekisteriaineistotutkimus kuraattorin tehtävästä Helsingin lukioissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja kartoittaa minkälainen lukiokuraattorin tehtävä on Helsingin lukioissa. Aineistona on käytetty lukiokuraattorien asiakasrekisteritilastoja ajalta 1.8.2014-31.7.2017. Tutkimuksessa pääosin tarkastellaan lukiokuraattorin tehtävää professiotutkimuksen näkökulmasta, mutta tutkimus myös osallistuu kuraattorin pätevyysvaatimuksista käytyyn keskusteluun. Tutkimuksen aikajänne on oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) jälkeinen aika. Tutkimus on metodologisesti kuvaileva ja kartoittava kvantitatiivinen tutkimus asiakasrekisteriaineistosta. Tutkimuksellinen sivujuonne on myös dokumentaation tutkimus. Asiakasrekisteriaineistossa on 1290 asiakkuuden tiedot 1232 eri asiakkaasta. Asiakasrekisterissä on 18 eri työntekijän tilastot 12 eri koululta.

Tutkimuksen mukaan lukiokuraattorin tehtävä on koulun sosiaalista työtä, jossa pääpaino on psykososiaalisessa asiakastyössä ja yhteisöllisessä työssä. Asiakasrekisterin perusteella yksilötyötä tehtävässä on noin kaksi kolmasosaa ja yhteisöllistä työtä yksi kolmasosa. Yhteisöllisen työn suuri osuus myös erottaa kuraattorin tehtävän muista kunnallisista sosiaalityön tehtävistä. Tyypillisesti kuraattorilla on koulukohtaisesti noin 285 kirjattua yksilötyön tapahtumaa vuosittain noin 45 asiakkaan kanssa. Tämän lisäksi koulukohtaisesti kuraattori tekee keskimäärin yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä moniammatillisessa yhteistyössä noin 38 kertaa ja opiskelijaryhmien kanssa 42 kertaa lukuvuodessa. Kuraattorin asiakastyössä yleisin työskentelyn kohde on tunne-elämän eri haasteet, joihin liittyy noin 40 % kaikista asiakkuuksista. Sosiaaliset suhteet ja perheeseen liittyvät syyt ovat molemmat työskentelyn kohteina noin 15 % asiakkuuksissa ja käyttäytyminen noin 12 %. Kuraattoriin useimmiten on yhteydessä ensimmäistä kertaa opiskelija itse 51 % ja koulun muu työntekijä noin 40 % asiakkuuksista. Naisopiskelijat ovat useimmiten itse yhteydessä kuraattoriin, kun taas miesopiskelijoiden asiakkuuksissa useimmiten ensimmäinen yhteydenottaja on koulun työntekijä. Opiskelijat ovat useimmiten yhteydessä tunneelämään, sosiaalisiin suhteisiin ja perheeseen liittyvien syiden vuoksi. Koulun muut työntekijät ovat kuraattoriin yhteydessä useimmiten naisopiskelijoiden osalta tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvien syiden vuoksi ja miesopiskelijoiden kohdalla käyttäytymisen ja koulunkäyntijärjestelyjen vuoksi. Tarkasteluajanjaksona kuraattorien tekemä ryhmien kanssa tehty työ melkein kolminkertaistui. Tämä on seurausta todennäköisesti työnantajan järjestämästä koulutuksesta. Tutkimustulosten perusteella lukiokuraattorit tekevät vähän asiakastyötä opiskelijoiden vanhempien kanssa ja yhteistyö lastensuojelun kanssa on harvinaista. Kuraattorit ovat jatko-ohjanneet noin viidenneksen asiakkuuksista eteenpäin.