Kaksoisuraa edistävät ja haittaavat tekijät toisella asteella opiskelevilla jalkapalloilijoilla : kaksoisuraurheilijoiden kokemuksia urheilu-uran ja opintojen yhdistämisestä

Abstract

Kaksoisurilla tarkoitetaan urheilu-uran ja opintojen tai työnteon yhdistämistä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan kaksoisuria edistäviä tekijöitä on erilaisten tukipalveluiden saatavuus ja perheen sosiaalinen tuki. Haittaavia tekijöitä sen sijaan ovat muun muassa suorituspaineet ja kiireellinen arki. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää toisella asteella opiskelevien jalkapalloilijoiden kokemia kaksoisuraa edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Tavoitteena oli vertailla sukupuoliryhmien sekä hybridiakatemiaurheilijoiden ja muiden urheiluakatemiaurheilijoiden välisiä eroavaisuuksia kaksoisuraympäristössä. Tutkimuksemme kohdistui Suomen Palloliiton hybridiakatemian pilottivaiheeseen, joka sijoittui vuodelle 2023. Hybridiakatemioissa pyrittiin luomaan laadukas toimintaympäristö 15–18-vuotiaiden jalkapalloilijoiden kehittymisen tueksi. Lisäksi hybridiakatemiahankkeen keskeinen tavoite oli pyrkiä yhdenvertaistamaan tyttö- ja poikapelaajien kaksoisuramahdollisuudet. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi Athletic talent development environment (ATDE), joka kuvastaa urheilijan kehitysympäristön kokonaisvaltaisuutta. Tämä huomioi yksilön toiminnan lisäksi lähiympäristön ja ympäröivän kulttuurin merkityksen urheilijan arjessa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin ATDEviitekehykseen pohjautuvalla Webpropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin urheiluakatemioihin kuuluville toisella asteella opiskeleville jalkapalloilijoille (n=103; 48,5 % tyttöpelaajia) sähköisesti. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen t-testiä, ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä. Kaksoisuraurheilijat olivat korkeasti motivoituneita urheilu-uraa, opintoja sekä molempien osaalueiden yhdistämistä kohtaan. Kaksoisuraurheilijat raportoivat saavansa kaksoisurallaan eniten tukea perheeltään ja joukkuekavereiltaan. Suorituspaineet opinnoissa ja urheilu-uralla haittasivat kaksoisuraurheilijoita eniten. Sukupuoliryhmien vertailussa selvisi, että poikapelaajilla oli monipuolisemmin käytössään urheiluympäristön asiantuntijapalveluita. Tyttöpelaajat kertoivat arjen aikatauluttamisen edistävän kaksoisuraa poikapelaajia useammin. Lisäksi tyttöpelaajat raportoivat esimerkiksi liiallisen vertailun, suorituspaineiden ja vähäisen vapaa-ajan haittaavan kaksoisuraa poikapelaajia useammin. Urheiluakatemiavertailussa selvisi, että hybridiakatemiaurheilijoilla oli käytössään monipuolisemmin urheiluympäristön asiantuntijapalveluita. Tulokset osoittivat, että suomalainen kaksoisurajärjestelmä toimii suhteellisen hyvin, mutta vaikuttaa siltä, ettei se ole täysin yhdenvertainen sukupuolten välillä. Lisäksi Suomen Palloliitto on onnistunut hybridiakatemian avulla luomaan erityisesti urheiluuran kannalta monipuolisen kehittymisympäristön kaksoisuraurheilijalle.