Terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaiden näkemyksiä kokemusasiantuntijan vastaanottotoiminnasta

Abstract

Rask, L-M. 2018. Terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaiden näkemyksiä kokemusasiantuntijan vastaanottotoiminnasta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu –tutkielma, 32 s., 11 liitettä.

Kokemusasiantuntijatoiminta nähdään yhtenä tapana vahvistaa asiakkaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokemusasiantuntija on pitkäkestoisen koulutuksen suorittanut henkilö, jolla on kokemusta jostakin sairaudesta tai tilasta sekä palvelujärjestelmän käytöstä, joko itse sairastaneena tai omaisena. Kokemusasiantuntijuus perustuu ongelmista selviytymisen kokemuksiin. Kokemusasiantuntijuuden katsotaan kuuluvan maallikkotoimintaan eli ei-ammatilliseen toimintaan. Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa toimivien maallikoiden yleisimpiä tehtäviä ovat olleet henkilökohtainen neuvonta ja omahoito-opetus. Asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat pitäneet maallikoiden tärkeimpinä ominaisuuksina mm. sosiaalisia taitoja.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä ja asiakkaiden kokemuksia kokemusasiantuntijan vastaanottotoiminnasta kahdella Keski-Suomen alueella toimivalla vastaanotolla. Tutkimusaineistona oli kolme terveydenhuollon ammattilaisten fokusryhmähaastattelua, joista jokaiseen osallistui kolme ammattilaista (N=9). Lisäksi aineistona oli kuuden (N=6) asiakkaan yksilöteemahaastattelut. Sekä ammattilaisten että asiakkaiden haastattelut toteutettiin syksyllä 2016. Haastatteluaineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Terveydenhuollon ammattilaiset nostivat esiin tietämättömyyden kokemusasiantuntijatoiminnasta. Heillä ei ollut toiminnasta selkeää kuvaa, ja he olivat huolissaan vastaanottotilanteen luonteesta ja kokemusasiantuntijoiden valmistautumisesta asiakkaiden kohtaamiseen. Toiminnan hyötyinä ammattilaiset näkivät mm. palveluohjauksen kehittämisen ja ammattilaisten työn tukemisen. Asiakkaat toivat esiin, että kokemusasiantuntijan vastaanotolla on aikaa keskustella ja ilmapiiri on lämmin. Myös kokemusasiantuntijan oma kokemus nähtiin tärkeänä. Toisaalta kokemusasiantuntijan vastaanoton tarkoitus oli saattanut jäädä joillekin asiakkaille epäselväksi.

Asiakkaiden tarpeet ja ammattilaisten näkemykset kokemusasiantuntijoiden tehtävistä luovat perustan kokemusasiantuntijan vastaanottotoiminnalle. Tiedon puute kokemusasiantuntijatoiminnasta vaikuttaa ammattilaisten aktiivisuuteen ohjata asiakkaita kokemusasiantuntijan vastaanotolle. Kokemusasiantuntijan vastaanotosta ja ylipäätään kokemusasiantuntijatoiminnasta ja –koulutuksesta tiedottamiseen tulisi panostaa. Tämän lisäksi asiakkaille tiedottamisessa tulisi tuoda selkeästi esille kokemusasiantuntijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten roolien ja tehtävien eroavaisuudet. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen kokemusasiantuntijavastaanoton kehittämistyössä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Rask, L-M. 2018. Perceptions of health care professionals and the clients of expert by experience counseling. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, (health education) Master’s thesis, 32 pp., 11 appendices.

Experiential expertise can be seen as a way to strengthen the position of the client in social and health care. An expert by experience (EbE) is a lay person who has underwent a long-term education and has personal experience of some kind of illness or condition and using service system. Experiential expertise is a part of lay involvement. The most common aspects of lay involvement in healthcare are individual counseling and teaching self-management. In the previous studies the clients and healthcare professionals saw social skills as one of the most important qualities of a lay health worker.

The aim of the thesis was to study the perceptions of the health care professionals and the experiences of the clients of EbE counseling in two practices located in Central Finland. The study data consisted of three focus group interviews with altogether nine health care professionals (N=9) and six focused interviews with the clients (N=6). The interviews were conducted during autumn 2016. The data was analyzed by using the qualitative content analysis method.

The healthcare professionals felt that they didn’t have enough information about experiential expertise. The professionals also had concerns about the nature of the EbE counseling and about EbE’s preparation for facing the clients. The professionals saw developing case management and supporting professionals’ work as the benefits of experiential experience. The clients brought up that they had enough time to discuss with the EbE and the atmosphere at the practice was warm. The EbE’s personal experience was important to the clients. On the other hand, the purpose of the EbE counseling might had remained unclear to some of the clients.

The lack of information about experiential expertise affects professionals’ activity to refer clients to EbE counseling. The clients’ needs and the professionals’ perceptions of EbEs’ assignments justify EbE counseling. Informing about EbE counseling and overall experiential expertise should be invested in. The differences between the roles of EbEs and health care professionals should be made clear to the clients.

The results of this thesis can be used as a tool to develop the EbE counseling practice as a part of the social and health care services.