Show simple item record

dc.contributor.advisorRousi, Rebekah
dc.contributor.authorTuovinen, Erno
dc.date.accessioned2018-01-15T09:00:32Z
dc.date.available2018-01-15T09:00:32Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1810570
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56716
dc.description.abstractNuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina hälyttävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo tutkimusten osoittavan, että noin 20–25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Nämä ovat koululaisten ja nuorten aikuisten yleisimpiä terveysongelmia. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus on suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava yksittäinen asia. Näiden syiden takia Suomessa on tärkeää panostaa mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn, ja mielen hyvinvointi onkin omana kehitysalueenaan SOTE-uudistuksessa. Yksi keino varhaiseen hoitoon on tarjota mielenterveyden edistämiseen tarkoitettuja sähköisiä web-palveluja. Ne ovat kustannustehokkaita, ja niiden nopea päivitettävyys on iso etu. Tässä pro gradu — tutkielmassa tutkitaan sitä, miten emotionaalinen käytettävyys vaikuttaa mielen hyvinvoinnin sivustojen käytettävyyteen ja voiko emotionaalisella käytettävyydellä vaikuttaa mielenterveysongelmiin liittyvän stigman vähentämiseen ja siitä yli pääsemiseen. Stigma on yksi iso syy siihen, miksi ihmiset viivyttelevät avun etsimistä aikaisessa vaiheessa. Emotionaalinen käytettävyys sivuutetaan usein ohjelmistojen kehityksessä, vaikka se on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein yksittäinen asia sähköisen palvelun käytön adaptoimisessa ja pitkäaikaisen käytön varmistajana. Tutkittavat sähköiset palvelut tässä tutkielmassa ovat Jyväskylän yliopiston Opiskelijan kompassi, joka on hyväksymis- ja omistautumisterapian sähköinen palvelu opiskelijoille, sekä Hyvinvoiva minä, joka on Jyväskylän yliopiston ja korkeakoululiikunnan kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen sivusto. Tutkimuksen empiirinen otanta on poimittu Jyväskylän yliopiston opiskelijoista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että emotionaalinen käytettävyys on iso vaikuttava asia sivustojen yleisessä käytettävyydessä, ja että se on erityisen tärkeä asia mielen hyvinvoinnin sivujen käytettävyydessä. Emotionaalisen käytettävyyden ja stigman suhdetta ei tuloksissa todettu, eikä stigmaa koettu käytön kannalta ongelmalliseksi yliopiston opiskelijoiden sisäisissä opiskelu- ja ystäväpiireissä.fi
dc.description.abstractYouth mental health problems have increased dramatically in the past years. According to statistics provided by the Finnish Department for Health and Wellbeing, 20-25% percent of young adults suffer from mental health issues. These problems are the most common type of health problem in this age group. The Finnish Centre for Pensions (ETK) informs that depression is the highest contributor to unemployment. This is also the reason why Finland is putting much effort and resources into mental health problem prevention and mental well-being promotion. Mental wellbeing has a major role in the new Social Service and Welfare SOTE reform. One effective and economic way to provide mental health services is through web portals. This thesis presents a study on the role of emotional design factors in mental health site usability, and how it can help to prevent and overcome stigmatization of mental health - stigma is a major reason for individuals to prolong or even avoid seeking assistance at an early stage. Emotional design and usability are often neglected in web-development, which is because a significant oversight due to the fact that this is one of the most significant dimensions when considering product adaptation and longtime usage. The thesis focuses on a case study of the University of Jyväskylä’s University Opiskelijan kompassi (OK, Student Com-pass), Hyvinvoiva minä (Wellbeing Me) sites. Empirical material has been gathered from students at the University of Jyväskylä and findings show that the emotional usability is a very important issue in the general usability of websites and is of importance to the usability of the pages that supports the wellbeing of the mind. The relationship between emotional usability and stigma was not found in the results, and stigma was not considered problematic in regards to use within the university's internal and academic circles.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (87 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherKäytettävyys
dc.subject.otherKäyttökokemus
dc.subject.otherEmootiot
dc.subject.otherEmotionaalinen käytettävyys
dc.subject.otherMielen hyvinvointi
dc.subject.otherMielenterveys
dc.titleEmotionaalisen käytettävyyden vaikutus mielen hyvinvoinnin edistämiseen suunnatuissa web-palveluissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201801151181
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.date.updated2018-01-15T09:00:32Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysokäytettävyys
dc.subject.ysokäyttäjäkokemus
dc.subject.ysotunteet
dc.subject.ysomielenterveys
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysoverkkopalvelut


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record