| dc.description.abstract | Johdanto. Kuulantyönnön tarkoituksena on työntää miehillä 7,26 kg tai naisilla 4 kg painava kuula mahdollisimman pitkälle pienestä rajatusta ringistä. Vakiintuneita työntötapoja on kaksi: perinteinen työntötapa eli pakitustyyli ja pyörähtämistyyli. Maailman kärkityöntäjissä on kummankin tyylin käyttäjiä. Kuulan saa työnnettyä pitkälle parhaiten tuottamalla maksimaalinen määrä nopeutta välineeseen. Välineeseen saadaan nopeutta muuntamalla suuri määrän maksimivoimaa räjähtäväksi voimaksi. Aikaa tuottaa voima välineeseen on karkeasti noin sekunti.
Kuulantyönnön biomekaniikka. Kuulantyöntötulokseen vaikuttaa neljä tekijää: kuulan lähtökorkeus, kuulan lähtökulma, kuulan lähtönopeus ja kuulan saattomatka nojareunuksen yli. Kuulan suuren painon takia ilmanvastusta ei pidetä merkittävänä tekijänä toisin kuin muissa heittolajeissa. Tärkein vaikuttava tekijä kuulantyöntötulokseen on ehdottomasti kuulan lähtönopeus. Työntökulma vaihtelee 35 - 42 asteen välillä ja lähtökorkeudeksi on saatu mieskuulantyöntäjille 210 - 230 cm (Yrjölä, 2000, 13) ja naiskuulantyöntäjille 193 - 201 cm (Young & Li, 2005). Laskennallinen optimaalinen irrotuskulma on kaikissa heittolajeissa 45 astetta (Linthorne, 2001). Optimi irrotuskulma on kuitenkin 42 astetta, kun työntäjänä on ihanteellinen 22 metrin työntäjä, irrotuskorkeuden ollessa 2,14 metriä (Lichtenberg & Wills, 1978). Huippukuulantyöntäjät saattavat käyttää hyvinkin pieniä työntökulmia, koska saavat näin suuremman lähtönopeuden kuulalle. Työntökulman pysyessä samana lähtönopeuden vaikutus työntötulokseen on jopa 2 metriä. Kulmaa vaihdellessa ja lähtönopeuden ollessa vakio muutokset työntötulokseen ovat vain noin 20 cm (Linthorne, 2001). Lähtönopeus voi olla huippukuulantyöntäjillä jopa 14 m/s (Byun et al., 2008).
Kuulantyöntäjän fyysiset ominaisuudet. Näyttäisi siltä, että työntääkseen 20 metriä kuulaa miesten tulisi hypätä vauhditonta pituutta noin 3,10 - 3,15m, vetää rinnalle 170 kg - 175 kg, punnertaa penkiltä 190 kg - 215 kg ja heittää 7,26 kg painoista kuulaa pään yli taakse 18,60 m - 21,00 m. Naisten taas tulee, päästäkseen samoilla metriluvuille, hypätä vauhditta 2,90 m, rinnalle vedon pitää olla 88 kg - 125 kg, penkkipunnerruksen taas 93kg - 115 kg ja pään yli taakse heiton neljän kilon kuulalla 19.00 - 21 m. (Räntilä, 2015; Auvinen, 2011.)Valmennuksen ohjelmointi. Kuulantyönnön valmennus ohjelmoidaan mahdollisimman pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin ohjelmointi voidaan jakaa vielä olympiadijaksolle, vuositasolle, kuukausitasolle, viikkotasolle ja aina päivätasolle saakka. Ohjelmointi tapahtuu työntäjän fyysisten ja teknisten vahvuuksien ja heikkouksien kautta. Kummallakin työntötavalla tulee olla hieman erilainen ohjelmointi, huomioiden työntötyylin erityiskohdat. Voimaharjoittelu on tärkeä osa kuulantyönnön harjoittelua ja sen tulee olla ohjelmoitu järkevästi ja tavoitteenmukaisesti ympäri harjoitteluvuotta. Teknisen harjoittelun ei tule olla vain itseään toistavaa, vaan siinäkin tulee pyrkiä progressioon harjoitteiden vaikeudessa, jotta taitotaso kehittyisi jatkuvasti. Kuulantyönnössä tärkeintä on liikkeen lopputulos, ei itse liike. Lopputulokseen voidaan päästä monilla erilaisilla vivahteellisilla tekniikoilla ja yksilöllisille eroille on annettava valmentamisessa tilaa. | |
