Tukitoimenpiteet lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille
Mäkeläinen, T., Husso, M., Mäntysaari, M., Notko, M., & Virkki, T. (2012). Tukitoimenpiteet lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Helsinki, Finland: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota, 2012:12. Retrieved from https://julkari.fi/handle/10024/112431
Date
2012Discipline
Sosiaalityö (ytk)Copyright
© Kirjoittajat & Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012.
Lähisuhdeväkivalta on yhä 2010-luvun Suomessa vakava sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen
ongelma. Yhteiskunnallisia toimenpiteitä lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien
kehittämiseksi on toteutettu eri sektoreilla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana
runsaasti, mutta edelleenkin lähisuhdeväkivallan uhreille tarjottavista palveluista ja niiden alueellisesta
jakautumisesta on vain hajanaista tietoa. Talvella 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö antoi
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikölle toimeksiannoksi toteuttaa selvitys lähisuhdeväkivallan
uhreiksi joutuneille naisille tarjottavista palveluista. Selvitys toteutettiin internetpohjaisena kyselynä
helmikuussa 2012. Kyselyyn vastasi 224 henkilöä yhteensä 150 kunnasta. Vastaukset edustavat
varsin hyvin suomalaista kuntakenttää. Palveluja tarkasteltiin akuutteina kriisipalveluina ja pitkä-
kestoisina palveluina.
Suurimmat aukot palveluissa näyttäisivät olevan pitkäkestoisen tuen osalta tukihenkilöjärjestelmän
ja vertaisryhmien järjestämisessä. Akuuttien palvelujen osalta turvakoteja on asukaslukuun
ja suosituksiin nähden edelleen liian vähän. Myös kuntien tarjoamien kriisiasuntojen määrä vaikuttaa
maakunnittaisen tarkastelun perusteella vähäiseltä. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjottavien
palvelujen saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Erityisesti pienissä kunnissa palveluja on
tarjolla hyvin vähän. Isommissa kunnissa ongelmana on puolestaan usein se, että kysyntää on paljon
ja palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Alueellisesti palvelut eivät ole jakautuneet
tasaisesti, jolloin mahdollisuudet palvelujen käyttöön riippuvat voimakkaasti asuinpaikasta.
Palveluverkoston koordinointi ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä ovat väkivaltatyössä ja palvelujen
kehittämisessä merkittäviä ongelmia. Useiden kuntien toimihenkilöillä ei ole tietoa oman kunnan
tai seutukunnan alueella väkivallan uhreille tarjolla olevista palveluista.
...


Publisher
Sosiaali- ja terveysministeriöISBN
978-952-00-3225-8Keywords
Original source
https://julkari.fi/handle/10024/112431Metadata
Show full item recordCollections
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Liikunnanopettajiin oppilaiden taholta kohdistuva kiusaaminen
Laasonen, Ilkka (2006) -
Opettajiin kohdistuva henkinen väkivalta
Kauppi, Teemu (2006) -
Hoivayritykset kotona asuvien ikääntyvien toimintakyvyn tukena : ikääntyvien, kuntapäättäjien ja hoivayrittäjien näkökulma
Hiironen, Marja-Liisa (Jyväskylän yliopisto, 2007) -
Lapsen kokema väkivalta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Röntynen, Pia (2022)Sosiaalityössä väkivallan uhreja ja tekijöitä voi kohdata millä tahansa sektorilla ja tällöin on merkityksellistä ymmärtää, millaisesta ilmiöstä on kyse. Työssäni lastensuojelun sosiaalityössä väkivalta on keskeinen ilmiö. ... -
Lapsen perheessä kokema henkinen väkivalta ja sen tunnistaminen sosiaalityössä
Siltaoja, Jonna (2022)Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, mitä on lapsen perheessään kokema henkinen väkivalta ja miten se voidaan tunnistaa sosiaalityössä. Tutkielman aineistona toimivat ...