Saako valita? : vammaisen valinnat sosiaalityön käytäntönä

Abstract

Sosiaalihuollon valinnanvapaudesta on vain vähän tutkittua tietoa, lähinnä henkilökohtaiseen budjettiin ja palvelusetelimalliin liittyen. Tutkimukseni kohteena on vammaissosiaalityön asiantuntijuus ja vammaisen henkilön valinnanvapaus. Tutkimukseni tuottaa tietoa vammaissosiaalityön käytänteistä, vammaisen mahdollisuudesta tehdä elämässään valintoja sekä sosiaalityöntekijän roolista vammaisen henkilön valinnanvapauden tukijana ja mahdollistajana. Tutkimustehtävänäni on selvittää sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta vammaissosiaalityössä ja vammaisen itsemääräämisoikeuden sekä valinnanvapauden toteutumista vammaispalvelujen käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausuudistus huomioon ottaen. Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat vammaisuus, vammaissosiaalityöntekijän asiantuntijuus sekä vammaisen itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus.

Tutkimukseni aineisto koostuu kahden erään kaupungin vammaispalvelussa työskentelevän sosiaalityöntekijän haastattelusta, mikä toteutettiin teemahaastatteluna. Olen valinnut haastatteluaineistosta vammaisuuden määrittelyä, vammaissosiaalityön asiantuntijuutta ja sen käytäntöä sekä vammaisen itsemääräämisoikeuteen, valinnanvapauteen ja valinnanvapauden tulevaisuuteen liittyvät materiaalit ilman väliteemoittelua. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytän faktanäkökulmaa painottavaa sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston soveltuvat osat peilaan suhteessa löytämääni teoriatietoon.

Tutkimustulokseni osoittavat, että sosiaalityöntekijöiden puheissa itsemääräämisoikeus kytkeytyy vahvasti valinnanvapauteen ja päinvastoin. Tutkimustulokseksi sain, että sosiaalityöntekijä asiantuntijana tukee ja mahdollistaa vammaisen henkilön oikeutta valinnanvapauteen. Toisaalta vammaissosiaalityössä valinnanvapaus merkitsee useampaa vammaisen henkilön elämässä olevaa asiaa, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta. Tulokset osoittavat myös, että asuinpaikalla on merkitystä sen suhteen, mitä ja missä laajuudessa vammaispalveluja on tarjolla ja vammaisen henkilön valittavissa. Toisaalta tuloksissa näyttäytyy myös muita haasteita valinnanvapauteen liittyen, kuten lähiverkoston tai -yhteisön vaikutus. Tulokset osoittavat pohdintoja eikö jo nykyinen lainsäädäntö mahdollista sosiaalipalvelujen valinnanvapauden laajentamista vammaissosiaalityön käytänteissä. Tutkimustulokseksi muodostui myös huolenaiheita suhteessa sosiaalityön, vammaisten mielipiteiden näkyvyyden ja vammaisten valinnanvapauden tulevaisuuden suhteen. Tutkimustuloksia ei voida yleistää ja muutoinkin tarvitaan lisätutkimusta löydöksieni varmistamiseksi vähäisen haastatteluosanoton vuoksi.