Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKuuva, Sari
dc.date.accessioned2017-12-21T06:56:02Z
dc.date.available2017-12-21T06:56:02Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.citationKuuva, S. (2017). Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta. <i>Ennen ja nyt : historian tietosanomat</i>, <i>2017</i>(4). <a href="http://www.ennenjanyt.net/2017/12/maallistuneet-madonnat-ja-1800-luvun-lopun-kasityksia-materiaalisuudesta/" target="_blank">http://www.ennenjanyt.net/2017/12/maallistuneet-madonnat-ja-1800-luvun-lopun-kasityksia-materiaalisuudesta/</a>
dc.identifier.otherCONVID_27780183
dc.identifier.otherTUTKAID_76156
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56483
dc.description.abstractEdvard Munch (1864-1944) ja Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela) (1865-1931) tutustuivat toisiinsa Berliinissä vuonna 1895, jolloin he pitivät yhteisnäyttelyn Ugo Barroccio -taidegalleriassa. Yhteisnäyttelyssä taiteilijat esittelivät muun muassa omat versionsa madonna-aiheesta. Gallénin materiaalikuvauksessaan yksityiskohtainen ja vertauskuvallisuudessaan renessanssihenkiseksikin luonnehdittu, äitiyden onnea henkivä Madonna-teos sisältää runsaasti visuaalisia viitteitä Vienan Karjalaan, suomalaisen kansallismytologian alkulähteille. Taiteilija oli tehnyt häämatkansa Vienan Karjalaan pari vuotta ennen teoksensa valmistumista ja kuvasi teoksessaan vaimonsa Maryn ja tyttärensä Impi Marjatan. Munchin tummasävyisempi, erotiikan ja kuoleman säikeitä yhdistävä Madonna-maalaus puolestaan kytkeytyy pohjoismaisen mytologian sijasta eteläeurooppalaiseen madonnakuvastoon, symbolistiseen kirjallisuuteen ja darwinistiseen materialismiin. Charles Darwin (1809-1882) julkaisi pääteoksensa Lajien synty vuonna 1859, mutta Munch innostui evoluutioteoriasta erityisesti Ernst Haeckelin (1834-1919) monistisen ajattelun kautta. Vaikka madonnateema on eri aikakausina ja eri taidesuuntausten yhteydessä saanut moninaisia ilmenemismuotoja, muuntui madonnakuva radikaalisti maallisemmaksi juuri 1800-luvun lopun symbolismin yhteydessä, muun muassa Charles Baudelairen (1821-1867) lyriikassa ja Munchin taiteessa. Artikkelissa tarkastelen Gallénin ja Munchin madonna-aiheista avautuvia näkökulmia 1800-luvun lopun käsityksiin materiaalisuudesta.
dc.language.isofin
dc.publisherAgricola, Suomen historiaverkko; Historiallinen Yhdistys ry; Suomen Historiallinen Seura ry; Turun Historiallinen Yhdistys ry
dc.relation.ispartofseriesEnnen ja nyt : historian tietosanomat
dc.relation.urihttp://www.ennenjanyt.net/2017/12/maallistuneet-madonnat-ja-1800-luvun-lopun-kasityksia-materiaalisuudesta/
dc.subject.othertaidenhistoria
dc.subject.other1800-luku
dc.subject.otherMunch, Edvard
dc.subject.otherGallén, Axel
dc.subject.otherGallen-Kallela, Akseli
dc.titleMaallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201712184762
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.oppiaineTaidehistoriafi
dc.contributor.oppiaineArt Historyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.date.updated2017-12-18T13:15:30Z
dc.type.coarjournal article
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.relation.issn1458-1396
dc.relation.numberinseries4
dc.relation.volume2017
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kuuva & Agricola - Suomen historiaverkko, 2017.
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysoäitiys
dc.subject.ysomateriaalisuus
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p16991
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p12508
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p26978


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot