Puhuja-alan ammattilaisten käsityksiä suomalaisesta puhujakulttuurista ja yleisöpuheen merkityksistä

Abstract

Tämän maisterintutkielman tarkoitus on tutkia yleisöpuhetta yrityskontekstissa. Tutkimuksen tavoite on kuvata ja ymmärtää puhuja-alan ammattilaisten yleisöpuheeseen liittämiä arvoja ja merkityksiä tarkastelemalla suomalaisten puhetapahtumien järjestäjien ja puhujien välittäjien näkemyksiä yritystoiminnan tavoitteista, yleisöpuheen funktioista, puhujaihanteesta ja suomalaisesta puhujakulttuurista. Tutkimuksen pyrkimyksenä on tarkastella laajaa ilmiötä ja muodostaa kokonaiskuva sekä tuottaa uutta ymmärrystä yleisöpuheen merkityksestä yrityskontekstissa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui seitsemän puhetapahtumien järjestäjänä ja puhujien välittäjänä työskentelevää alan ammattilaista. Haastateltavat edustavat kuutta alalla toimivaa organisaatiota, joissa heidän työnkuvansa ovat melko samankaltaiset ja kaikki heistä työskentelevät läheisesti ammattipuhujien kanssa. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä. Tutkielman keskeisin havainto on, että yleisöpuheella nähdään olevan merkittävä vaikutus suomalaisten yritysten menestyksen ja yrityskulttuurin kehityksen kannalta niin yksilön ja organisaation kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Yleisöpuhe liitetään vahvasti vaikuttamiseen, johtamiseen ja muutoksen aikaansaamiseen ja sillä nähdään olevan inhimillisiä piirteitä sosiaalisen median ja teknologiavälitteisen viestinnän valtakaudella. Tutkimus osoittaa, että omalla yritystoiminnallaan puhetapahtumien järjestäjät ja puhujien välittäjät pyrkivät tuomaan puhumista suomalaisessa kulttuurissa enemmän esille, rikkomaan puhumiseen liittyviä negatiivisia käsityksiä ja vanhoja uskomuksia, ja rohkaisemaan suomalaisia puhumaan rohkeammin ja avoimemmin. Tulosten mukaan oppikirjamaiset ohjeistukset puheen rakentamiselle ja puheen esittämiselle tulisi haastaa, sillä hyvän puhujan katsotaan olevan erityisesti aito, persoonallinen ja asiaansa intohimoisesti suhtautuva oman alansa asiantuntija. Lisäksi painoarvoa annetaan tulosten mukaan enemmän puheen sisällölle ja merkityksellisyydelle, kuin puhujan henkilökohtaisille taidoille ja ominaisuuksille. Suomalaisen puhujakulttuurin kehityksen nähdään olevan nousussa, ja etenkin nuoren sukupolven puhumiseen liitettävien taitojen ja asenteiden nähdään mahdollisesti vaikuttavan kehitykseen positiivisesti. Tämä tutkielma tarjoaa uutta ymmärrystä ja näkemystä yleisöpuheesta ja siihen liittyvistä merkityksistä niin yrityskontekstin kuin suomalaisen kulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä esimerkiksi yleisöpuheeseen keskittyvässä koulutuksessa ja antavat eväitä myös puhujakulttuurin kehittämiseen liittyvään yritystoimintaan. Tutkielma herättää toivottavasti puhetta puheesta – tuosta inhimillisestä vallan välineestä.