Suomalainen liikunta- ja urheiluseuratoiminta on pitkälti perustunut vapaaehtoisuuteen. Yhteiskunnan muutokset, valtiovallan odotukset ja seuran jäsenten määrän kasvaminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ammattilaisen palkkaaminen on tullut monelle seuralle tarpeelliseksi. Ihmiset haluavat rahoilleen vastineeksi laatua ja erilaisia palveluita. Tämä muutos on mahdollistanut urheilutoiminnan tuotteistamisen ja näkyy seurojen toimintakulttuurin muutoksena. Liikunta- ja urheiluseuroja kohtaan on syntynyt paineita ammattimaistaa toimintaa laatuvaatimusten ja kuluttamiseen liittyvien muutosten seurauksena.
Tässä tutkimuksessa lähdin selvittämään millaisia muutoksia ammattimaistuminen on tuonut liikunta- ja urheiluseuratoimintaan. Tarkoitukseni oli kuvata seuran ammattimaistumisen eri vaiheita ja muutoksia sekä selvittää seuratoimijoiden välisen työnjaon ja toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena oli tiedon tuottaminen seuratoiminnan tulevaisuuden hahm
ottamiseen ja kehittämiseen. Tutkimukseni oli luonteeltaan tapaustutkimus ja sen kohteena oli keskisuomalainen voimisteluseura Jyväskylän Naisvoimistelijat ry. Aineisto koostui viidestä teemahaastattelusta. Jokainen haastateltava oli toiminut seuran toimihenkilönä tai luottamushenkilönä. Aineisto analysoitiin teemoitellen ja tyypitellen.
Ammattimaistuminen on kehittänyt Jyväskylän Naisvoimistelijoiden seuratoimintaa pelkästään myönteiseen suuntaan, vaikka ensimmäiset vuodet haastoivat seuraa taloudellisesti. Palkatun työntekijän ansiosta seuran toiminta on kasvanut ja monipuolistunut vuosi vuodelta. Toiminnan laatua on saatu nostettua muun muassa ohjaajien koulutusjärjestelmän sekä kilpa- ja valmennusjärjestelmän laatimisen ansiosta. Lisäksi toiminnan laadun paraneminen näkyy yleisesti myös harrastustoiminnan kehittymisenä, jolloin seuran on helppo houkutella uusia jäseniä mukaan toimintaan. Tulevaisuudessa liikunta- ja urheiluseuroissa joudutaan miettimään uudenlaisia toimintatapoja, jotta seurojen ammattimaistuminen ei vähentäisi tärkeän vapaaehtoistyön merkitystä. Osallistuminen ja sitoutuminen pitkäaikaisiin tehtäviin eivät enää houkuttele kuten aikaisemmin. Myös Jyväskylän Naisvoimistelijoiden haasteita tulevina vuosina ovat uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen sekä voimistelun näkyvyyden parantaminen ja yhteistyökumppanuuksien solmiminen.
Ammattimaistuminen on tullut jäädäkseen suomalaiseen urheiluseuratoimintaan. Seurojen toiminnasta tulee palkatun työntekijän myötä laadukkaampaa ja monipuolisempaa. Liikunta- ja urheiluseurat toteuttavat tärkeää kansalaistoimintaa, joka nojaa edelleen vahvasti vapaaehtoistyöhön. Seurojen palkatut työntekijät ovat tukemassa tätä toimintaa omalla panoksellaan. Yhteiskunnalliset muutokset ovat muuttaneet kansalaistoiminnan muotoja. Ammattimaistuminen ja vapaaehtoistyö eivät ole toisiaan pois sulkevia voimavaroja.
...
A desired, successful and high-quality sport club : a case study of change in sport club activity in Jyväskylä Gymnastics Club.
Finnish sport club activity has been based for a long time on voluntary work. Changes in society, government expectations and growth in number of sport club members have led to situation that hiring a professional has become necessary for many sport clubs. People want run for money quality and different kinds of services. This change has made productization possible and appears change in culture of action in sport clubs. Consequences of changes in quality requirement and consuming have increased the pressure to professionalize the action.
This research investigated the changes that occur within professionalization of sport club. The purpose of the research was to describe the different levels of transformation and find out the roles between actors and values in background. The purpose of the research was to increase understanding of the changes that oc
cur when gainful employment is first commenced in the club. In addition, the purpose of the research was to produce information about the future of sport clubs. The research was carried out as a case study within one Finnish gymnastics club. The data consists of five theme interviews. Every interviewee had practiced as an employee or as a person elected to a position of trust. The data was analyzed using thematic analysis and typification.
Professionalization of Jyväskylä Gymnastics Club has developed the culture of action to positive direction even though the first years were economically challenged. With the help of a paid employee, sport club activity has grown and diversified a year after a year. Quality of activity has improved because of education system for instructors and training system. In addition, the improved quality attracts new members to join the club. In the future in sports clubs need to think of new ways of working so that the professionalization of clubs does not reduce the importance of important volunteering. Long-term participation and commitment don’t persuade like before. The challenges in the future consist of recruiting new volunteers, increasing coverage of gymnastics and getting new partners in cooperation.
Professionalization of Finnish sport clubs is here to stay. After commencement of employment the activities become more high-quality, diversified and organized. Voluntary work and civic activity form the bedrock for sport club activity.
The paid employees of sport clubs are supporting this activity with their own contribution. The changes in society have formed the forms of civic activity. Professionalization and voluntary work aren’t exclusionary resources.
...
