Somekohun anatomia : eli miten somekohut ja somekohuotsikot rakentuvat

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen uuden median luoma ilmiö somekohu on ja miten somekohuista uutisoidaan. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millaisia somekohu-uutisten otsikot ovat? Millaisista aineksista somekohu rakentuu? Aineisto koostuu 77 somekohuaiheisesta verkko-otsikosta. Tutkimus pohjautuu käsitykselle, että kielellä on valtaa ja kielenkäyttäjän valinnat rakentavat erilaisia representaatioita todellisuudesta. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssintutkimus: kiinnostavaa on, miten somekohuista uutisoidaan ja miten uutisotsikossa rakennetaan merkityksiä, diskursseja ja valtarakenteita somekohun ympärille kuvatuista tapahtumista sekä toimijoista. Lisäksi teoreettisena ja metodisena taustana toimii moniäänisyyden ja intertekstuaalisuuden analyysin työkalut, sillä somekohut ja somekohuotsikot ovat aineiston perusteella paljolti näiden kielen ilmiöiden varaan rakennettuja.

Aineiston somekohuotsikot voidaan jakaa otsikon journalistisen funktion pohjalta uutisotsikoihin, reagointiotsikoihin, seurausotsikoihin sekä näiden yhdistelmiin. Somekohuotsikoille tyypillistä on runsas referointi ja välimerkkien käyttö. Otsikoiden pitkät ja moniosaiset rakenteet johtuvat somekohu-uutistyypin luonteesta: aina on vähintään kaksi uutisoitavaa asiaa, joiden on mahduttava otsikkoon: (1) joku teki jotain ja (2) syntyi somekohu. Otsikoissa on lisäksi paljon erilaisia elementtejä, jotka houkuttelevat klikkaamaan ja osallistavat lukijaa ottamaan kantaa. Somekohuun tarvitaan polttava puheenaihe, raivostunut kansa sekä nälkäinen toimittaja. Moni somekohuista liittyy ajankohtaisiin ihmisiin, puheenaiheisiin sekä tabuaiheisiin: moraalista keskustelua herättävät teot ja aiheet ovat somekohujen ominta polttoainetta. Toimittaja voi mm. sananvalintojen avulla sävyttää otsikkoa ja tuoda ilmi omaa asennoitumistaan uutisen tapahtumiin ja toimijoihin: journalistinen media luo usein kuvaa suuresta luonnonvoimasta tai massahyökkäyksestä, ja positiiviset äänet häivytetään. Somekohuotsikoissa rakennetaan vastakkainasettelua raivostuneen kansan ja raivon kohteen välille referoinnin, moniäänisyyden, sananvalintojen sekä välimerkkien avulla. Kohu on kuin suurentava linssi, diskurssi, jonka läpi tapahtumat esitetään.

Tutkimus antaa uutta tietoa uudesta median ilmiöstä sekä herättää pohtimaan journalismin tulevaisuutta: onko rehellinen ja objektiivinen uutisotsikko enää ihanne, jota ei nykyisessä markkinoituneessa online-journalismissa voi enää noudattaa? Onko uutisotsikkodiskurssi jakautumassa?