dc.contributor.advisor | Kostiainen, Emma | |
dc.contributor.advisor | Pöysä-Tarhonen, Johanna | |
dc.contributor.author | Kuusela, Laura | |
dc.contributor.author | Väliaho, Marianne | |
dc.date.accessioned | 2017-11-27T15:35:40Z | |
dc.date.available | 2017-11-27T15:35:40Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1804964 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56017 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessamme tarkastelemme kouluja, jotka ovat osoittaneet toiminnassaan innovatiivisuutta ja kehittämisorientaatiota. Suomessa kouluja ei suoranaisesti palkita tai rankkeerata esimerkiksi innovatiivisuudesta, mutta osoituksena kehittämisorientaatiostaan koulut voivat saada erilaisia tunnustuksia tai huomionosoituksia hyvistä käytänteistä, kokeiluista tai pedagogisista ratkaisuistaan. Tutkimuksemme tavoitteena on tarkastella innovatiivisina pidettyjen koulujen piirteitä ja sitä, kuinka ne itse kokevat oman innovatiivisuutensa. Toinen keskeinen tarkoitus on kartoittaa, minkälaista kehittämistyötä näissä kouluissa tehdään. Näiden tavoitteiden kautta tarkoituksemme on syventää ymmärrystä siitä, millaisia koulutuksen ja opettajuuden piirteitä suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan. Aiheen tutkiminen on tärkeää siksi, että tunnustukset saattavat osaltaan viitoittaa koulutuksen tavoitteita ja näyttävät, mitä pidetään kehityksen haluttuna suuntana.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuuden koulun edustajia. Näistä kouluista kaksi ovat saaneet OAJ:n vuosittain myöntämän Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti -tunnustuksen. Loput neljä koulua osallistuvat kansainvälisesti merkittävään HundrED-hankkeeseen. Saatu aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksemme osoittavat, että tutkituista kouluista löytyi yhteisiä arvoja, kuten esimerkiksi oppilaslähtöisyys ja yhteisöllisyys. Lisäksi heillä on myös omia erityispainotuksia, kuten pelillisyys tai toiminnallisuus. Koulujen henkilökunnalla oli kehittämismyönteinen asenne ja uskoa muutoksen onnistumiseen. Tyypillistä oli myös johdon tuki kehittämistyössä sekä koulujen yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa. Innovatiiviset koulut toteuttivat kehittämistyötään erilaisista lähtökohdista käsin. Näitä lähtökohtia olivat esimerkiksi oppilaslähtöisyys, muutoksen merkityksellisyys ja opettajan yksilölliset perusteet sekä kyvykkyys lähteä muutokseen. Koulujen kehitykseen liittyi olennaisena osana hyvät vuorovaikutustaidot, suunnitelmallisuus ja tavoitteiden asettaminen sekä niiden arviointi. Kehittämisprosesseihin kytkeytyi myös erilaisia haasteita ja jännitteitä, kuten joustamattomat rakenteet ja resurssien riittämättömyys.
Keskeisimmät johtopäätökset ovat, että innovatiivisissa ja kehittämisorientoituneissa kouluissa kehittämistyö ymmärretään prosessiksi: koulut tekevät jatkuvasti työtä kehittymisen eteen ja haasteiden voittamiseksi. Lisäksi koulut hyödyntävät ja toteuttavat monipuolista yhteistyötä parantaakseen kehittämistään sekä järjestävät riittävästi aikaa kehittämiselle. Aikaa täytyy olla esimerkiksi arvojen miettimiselle, suunnittelulle, kehittämistoiminnan arvioinnille ja onnistuneiden käytäntöjen levittämiselle. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (106 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | koulun kehittäminen | |
dc.subject.other | innovaatiot | |
dc.subject.other | innovatiivisuus | |
dc.subject.other | peruskoulu | |
dc.title | Innovatiivisen koulun piirteet ja kehittämisen prosessit | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201711274394 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Opettajankoulutuslaitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Teacher Education | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Luokanopettajakoulutus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Teacher Education | en |
dc.subject.method | Sisällönanalyysi | |
dc.subject.method | Kvalitatiivinen tutkimus | |
dc.date.updated | 2017-11-27T15:35:40Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 103 | |
dc.subject.yso | koulut | |
dc.subject.yso | alakoulu | |
dc.subject.yso | kehittäminen | |
dc.subject.yso | innovatiivisuus | |
dc.subject.yso | optimismi | |
dc.subject.yso | muutosvalmius | |
dc.subject.yso | sisäinen yrittäjyys | |
dc.subject.yso | opettajat | |
dc.subject.yso | oppilaat | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |