Väri digitaaliarkistoissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia digitoinnin ohjeistuksia ja digitointikriteerejä Britannian, Ruotsin, Suomen ja Viron kansallisarkistoilla on värien toistumisen kannalta ja miten hyvin nämä kriteerit toteutuvat kussakin digitaaliarkistossa.

Kunkin kansallisarkiston digitoinnin ohjeistuksia tarkasteltiin kriittisesti ja arkistoissa säilytettyjä alkuperäisaineistoja, sekä niistä tehtyjä digitaalisia kopioita verrattiin keskenään. Vaikka tutkimuksen kohteena olleissa kansallisarkistoissa on julkaistu erilaisia digitoinnin kriteerejä, selvisi, että mitkään niistä eivät ohjaa digitointia täsmällisesti ja tieteellisesti. Tämä todettiin empiirisesti, mittaamalla värejä alkuperäisaineistoista ja vertaamalla niitä digitaalisista kopioista tehtyihin mittaustuloksiin. Digitaalikuvien värien todettiin vastaavan useimmiten huonosti alkuperäisaineistojen värejä.

Tutkimuksessa perehdyttiin lisäksi värien tutkimisen historiaan, värien näkemiseen, värien mittaamiseen, värien näkemisen mittaamiseen ja digitaaliseen väriin. Digitoinnin ohjeistuksen kehittymistä tutkittiin suomalaisten ja kansainvälisten digitointiprojektien ja hankkeiden valossa, sekä erilaisten tutkimusten kautta. Huomiota kiinnitettiin myös kulttuuriperinnön digitoinnin koulutustarpeeseen.

Tämä tutkimus osoittaa, että vaikka digitointia on tehty laajamittaisesti jo useiden vuosien ajan, digitoinnin laatua, erityisesti värien laatua, ei tutkimuksen kohteena olleissa kansallisarkistoissa ole vielä ohjeistettu tieteellisellä tarkkuudella.

The aim of this study was to find out the kind of digitisation guidelines and criteria that currently exist for the colour accuracy at the British, Swedish, Finnish and Estonian national archives, and then how well these criteria are met in each of the aformentioned digital archives. The digitisation guidelines were reviewed critically. Original archival objects and their digital copies were compared. Although each of the national archives has published a variety of digitisation criteria, it became clear that none defined colour accuracy with scientific precision. Empirical research was carried out by measuring the colour samples from the original archival objects and then comparing the colour values with those in digital copies. In most cases the colours in the digital images were not accurate. This paper also examines the history of colour research, colour vision, colour measurement, colour vision measurement and digital colour. The development of digitisation guidelines was reviewed within the Finnish and international context. Attention was also given to the educational needs for the cultural heritage digitisation. This study shows that, although the digitisation has been done on a large scale for a number of years, the quality of the digitisation, especially with the regard to colour fidelity, has not been defined using scientific criteria at the national archives under focus here.