Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorNärhi, Kati
dc.contributor.authorMarkuksela, Sami
dc.date.accessioned2017-10-26T07:08:29Z
dc.date.available2017-10-26T07:08:29Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1736487
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55703
dc.description.abstractTeoreettinen pro gradu -tutkielmani käsittelee Tuuli Hirvilammen ja Tuula Helneen relationaalisen hyvinvoinnin teoriaa, joka korostaa ihmisen ja luonnon riippuvaisuussuhteen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Vertaan tätä teoriaa varhaisen kriittisen koulukunnan ja eritoten Valistuksen dialektiikan käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta. Tutkimuskysymysteni avulla hahmotan, mikä merkitys kriittisen koulukunnan esittämillä ajatuksilla valistuksen dialektiikasta ja valistuksen totaalisuudesta on relationaalisen hyvinvoinnin kannalta ja mikä merkitys kärsimyksellä ja tunteilla on relationaaliselle hyvinvoinnille. Relationaalisen hyvinvoinnin teoriassa tasapainoinen tarpeidentyydytys ja luontoyhteyden tunnustaminen on oleellista ihmisen hyvinvoinnille. Relationaalinen hyvinvointi pyrkii laajentamaan hyvinvoinnin määritelmää huomioimaan ihmistenvälisyyden lisäksi muut lajit. Tulemalla luontoyhteydestään tietoisemmaksi ihminen pystyy toimimaan entistä kestävämmin sekä sosiaalisesti että ekologisesti. Keskeistä ihmisen luontosuhteen kannalta on Adornon ja Horkheimerin Valistuksen dialektiikan havainto siitä, että ajattelu on välttämätöntä luonnon alistamiseksi. Tiettyyn pisteeseen asti luonnon alistaminen on välttämätöntä myös olemassaolomme kannalta. Valistunut, vieraantunut moraali on vain keino järjestelmän säilyttämiseksi, ja järjestelmän itsesäilytyksen sisäistänyt ihminen vieraantuu sekä itsestään että luonnosta. Luonnon alistaminen muodostuu ongelmaksi, jos ihminen samalla vieraantuu sisäisestä luonnostaan. Paradoksaalisesti ajattelussa on myös väärästä valistuksesta vapautumisen mahdollisuus, mutta se edellyttää yhteiskunnan ajattelulle asettamien rajojen ylittämistä, mikä korostaa kontekstin rakenteen analyysia siinä mielessä, että huomioidaan nykyhetken ja -tilanteen rakentuminen sosiaalisesti ja historiallisesti. Vaikka sosiaalinen elämä onkin kriittisen koulukunnan näkökulmasta nyky-yhteiskunnassa patologista, nähdään kuitenkin rationaalinen reagointi patologioista huolimatta mahdolliseksi. Kriittinen koulukunta haastaa meitä tarkastelemaan moraalin kontekstia. Jos ajattelemme kriittisen teorian valossa yhteiskunnan tehtäväksi mahdollistaa minän aktualisoimisen yhteisesti tai yhteistyössä, ovat kärsimyksen huomaaminen ja spontaani moraalinen impulssi ja näistä seuraava minän laajentuminen ’oikea tie’ kohti muiden elollisten huomioimista. Tällaiseen jäsentelyyn pyrkivä tutkimusohjelma voisi hyötyä kriittisen paradigman hyödyntämisestä, jossa kyse on paljolti kontekstin haastamisesta ja yhteiskunnan muuttamisesta. Tunteiden roolin ja taide- ja tunnetaitojen merkitystä kasvatuksessa ja sosiaalityössäkin on perusteltua tarkastella, jotta ihminen tunnistaisi entistä paremmin oman minänsä ja suhteensa muuhun elolliseen. Tämä näyttäisi edellytykseltä voidaksemme siirtyä kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (69 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherkriittinen koulukunta
dc.subject.otherrelationaalinen hyvinvointi
dc.subject.otherekososiaalinen kestävyys
dc.titleRelationaalinen hyvinvointi kriittisen koulukunnan näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201710264068
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.date.updated2017-10-26T07:08:29Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysoFrankfurtin koulukunta
dc.subject.ysodialektiikka
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysokriittinen teoria
dc.subject.ysokestävä kehitys
dc.subject.ysoluontosuhde
dc.subject.ysoluonnonoikeus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot