Show simple item record

dc.contributor.authorHusso, Katariina
dc.date.accessioned2017-10-09T09:38:09Z
dc.date.available2017-10-09T09:38:09Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.citationHusso, K. (2017). Näkökulmia taide- ja kulttuurishistorialliseen sanastoon : Ortodoksisten kirkkoesineiden ja ikonien terminologian suomalaistamisesta 1930–80-luvuilla. <em>Ortodoksia</em>, 57, 96-120. Retrieved from <a href="http://ortodoksia.fi/ojs/index.php/ortodoksia/article/view/27/76">http://ortodoksia.fi/ojs/index.php/ortodoksia/article/view/27/76</a>
dc.identifier.otherTUTKAID_75281
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55587
dc.description.abstractSuomen autonomisen ortodoksisen kirkon historian eräänä pitkäaikaisena teemana on ollut kulttuurisen yhteyden luotaaminen yhtäältä venäläiseen ja toisaalta kreikkalaiseen ortodoksiaan. Vaikka 1920- ja 1930-lukujen kansallistuttamistoimet tähtäsivät suomalaiskansallisen ortodoksian luomiseen, se käytännössä tarkoitti venäläisten vaikutteiden poissulkemista ja Bysantti-yhteyksien etsimistä. Kirkko- ja kulttuuripoliittisten ilmiöiden rinnalla kansallistaminen näkyi myös kielen tasolla. Monet muuttivat nimensä suomenkieliseen asuun. Jumalanpalveluksissa ja kirkon hallinnossa käytettiin suomen kieltä, vaikkei se monen äidinkieli ollutkaan. Kirkkoslaavista ja kreikasta periytyvät nimet kirkollisille esineille ja käsitteille nousivat myös pohdintaan kirkon johdossa. Tarkastelen artikkelissani kuinka jumalanpalvelusesineisiin, kirkkotekstiileihin ja ikoneihin liittyvien käsitteiden suomenkielinen sanasto on muotoutunut. Lähestyn aihetta sekä julkaisemattomien asiakirjojen että julkaistun kirjallisuuden avulla. Vuonna 1999 ilmestyi arkkimandriitta (nyk. piispa) Arsenin 300-sivuinen Ortodoksinen sanasto , jossa esitellään yli 700 ortodoksiseen uskontoon, taiteeseen ja kulttuuriin liittyvää termiä. Teoksen loppuun on koottu sanaluettelot, joista käy ilmi ilmaisujen kreikan- ja venäjänkieliset vastineet. Kuten kirjoittaja esipuheessaan kertoo, aikaisemmin kirkollisia sanastoja on julkaistu jonkin verran erilaisten julkaisujen liitteinä. Sen sijaan erillistä sanakirjaa ei tätä ennen ole ilmestynyt suomeksi. Arkistoaineistot kuitenkin kertovat, että terminologian kääntäminen, vakiinnuttaminen ja kirkollisen kielen päivittäminen on askarruttanut aina autonomian alkuajoista saakka.
dc.language.isofin
dc.publisherOrtodoksisten pappien liitto; Itä-Suomen yliopisto, Ortodoksisen teologian koulutusohjelma
dc.relation.ispartofseriesOrtodoksia
dc.relation.urihttp://ortodoksia.fi/ojs/index.php/ortodoksia/article/view/27/76
dc.subject.othertaidehistoria
dc.subject.otherkulttuurihistoria
dc.subject.othersanastot
dc.subject.otherkirkot
dc.subject.otherikonit
dc.subject.otheresinetutkimus
dc.subject.otherterminologia
dc.titleNäkökulmia taide- ja kulttuurishistorialliseen sanastoon : Ortodoksisten kirkkoesineiden ja ikonien terminologian suomalaistamisesta 1930–80-luvuilla
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201710093960
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.oppiaineTaidehistoria
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.date.updated2017-10-09T09:15:13Z
dc.type.coarjournal article
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange96-120
dc.relation.issn0355-5690
dc.relation.volume57
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© 2017 Kirjoittaja & Ortodoksisten pappien liitto.
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record