Kuntoutuksen yhteinen osaaminen ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kokemana

Abstract

Suomessa sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opinnot toteutuvat pääasiassa ammattikorkeakouluissa ja koulutus on laajaa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kuntoutusalojen osaamisen ja niiden vahvistaminen tulevaisuudessa todettiin tärkeäksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää mitä on ammattikorkeakouluissa opiskeltavien kuntoutusalojen yhteinen osaaminen, mikä ilmenee opetussuunnitelmissa ja näiden alojen ammattilaisten kokemuksissa. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä on kuntoutuksen yhteinen osaaminen ammattikorkeakoulujen kirjallisissa opetussuunnitelmissa? Millaisia merkityksiä kuntoutuksen yhteisestä osaamisesta on kuntoutuksen alan opiskelijoilla ja ammattilaisilla? Tutkimustehtävään vastattiin fenomenologista tutkimuslähestymistapaa ja Giorgin tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto oli kaksiosainen koostuen kansallisista kuntoutuksen opetussuunnitelmista ja moniammatillisista ryhmähaastatteluista. Opetussuunnitelmat (n=16) olivat verkkopohjaisia kunkin oppilaitoksen kotisivuilta. Haastattelut (n=28) tehtiin moniammatillisina ryhmähaastatteluina. 13 haastattelua tehtiin Helsingissä ”Kuntoutuksen koulutuspäivillä” ja 15 haastattelua tehtiin alueellisesti. Haastatteluihin osallistuvat edustivat kuntoutuksen eri ammattialaoja (fysioterapia, toimintaterapia, kuntoutuksenohjaus, jalkaterapia, naprapatia, osteopatia ja apuvälinetekniikka. Haastatteluihin osallistujat olivat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Haastatteluihin osallistui yhteensä 219 kuntoutusalan edustajaa. Aineisto kerättiin syys-joulukuun 2014 aikana. Analyysin tuloksena oli, että opetussuunnitelmissa yhteisiä opintoja olivat perusopinnot, ammattiopinnot, valinnaiset opinnot, opinnäytetyö, työharjoittelu sekä kansainväliset opinnot. Näiden sisältö ja laajuus vaihtelivat ammattialoittain sekä ammattikorkeakoulujen välillä. Tuloksena muodostui kahdeksan merkityskokonaisuutta, jotka ovat moniammatilliset opinnot, monialaiset yhteiset opinnot, monialainen opettajuus, moniammatillinen opetus, yhteinen opetuksen suunnittelu, professioiden eettisyys, moniammatilliset kuntoutuksen edellytykset ja kuntoutuksen jatkuvuuden edellytykset. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää tulevaisuudessa opetussuunnitelmien moniammatillisuutta ja rakennetta kehitettäessä.

The common know-how of rehabilitation in the curricula of the Universities of Applied Sciences and as experts in rehabilitation experience it. In Finland the education in social studies, health studies and studies in rehabilitation is broad and takes place also at Universities of Applied Sciences. There was a need to investigate the competencies and skills in the rehabilitation education programs during the reform of Universities of Applied Sciences. The purpose of the reform was to ensure knowledge base for the occupations in rehabilitation in the future. The aim of this study was to understand what is the common know-how of the curriculum of rehabilitation in the Universities of Applied Science and as the experts of rehabilitation experience it. The research questions were: How is the collective know-how of rehabilitation reflected in the curriculum of the Universities of Applied Sciences? What kind of experiences have the students and the professionals in the field of rehabilitation about the collective know-how of rehabilitation. The research question were approached using the phenomenological method according to Giorgi (1985). The data was in two parts: The national curriculum of rehabilitation and the multi-professional group theme interviews. The curricula (16 pieces) were collected from the websites of each University of Applied Science. The interviews (28) were conducted as multi-professional group theme interviews. 13 interviews were conducted in Helsinki at the “Kuntoutuksen koulutuspäivät” and 15 interviews were conducted at the Universities of Applied Sciences. Participants in the interviews represented various professional fields of rehabilitation. (physiotherapy, occupational therapy, rehabilitation instuctor, podiatry, naprapathy, osteopathy, prosthetics and orthotics) The participants of the interviews were students, teachers and working life representatives. There were all together 219 participants representing the field of rehabilitation. The data transparen pages was collected during September-December 2014. The collective know-how of the curricum was common-, subjectspecific-, voluntary- and international studies, clinical training and thesis. The content and the credentials of the studies were different in between the Universities of Applied Sciences and between the different professions studied. The result of the data analysis consists eight meaning units: multi-professional studies, collective multi-professional studies, multi-professional teaching, common planning of the curricula, professions ethics, multi-professional qualifications in rehabilitation and continuity of rehabilitations qualifications. The findings of this study can be used when planning the curriculum in national rehabilitation field of studies.