Nursing students' professional oral English communication skills in simulated data

Abstract

1990-luvun alussa Suomen lainsäädäntö mahdollisti opetuksen vieraalla kielellä (CLIL – Content and Language Integrated Learning). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan englanninkielipainotteisessa sisätauti-kirurgisessa koulutusohjelmassa opiskelleiden sairaanhoidon opiskelijoiden ammatillista suullista englannin kielen taitoa. Koulutus aloitettiin vuonna 1994. Tutkimus pyrkii kuvaamaan miten ammatillisesti opiskelijat viestivät potilaiden kanssa simuloiduissa työnäytteissä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, mikä rooli opiskelijoiden yleisellä englannin kielen taidolla oli vietintäprosessissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin näyttökokeella, joka laadittiin yhteistyössä koulutusohjelmassa opettaneen sairaanhoidon opettajan kanssa. Kokeessa videoitiin haavahoitotilanne, jossa kukin sairaanhoidon opiskelija hoiti potilaan haavan. Vaihto-opiskelijat esittivät potilasta. Teoreettinen viitekehys sairaanhoitajan ammatillisen kompetenssin kuvaamiseksi perustui kirjallisuuteen sairaanhoidon vuorovaikutuksesta ja teoriaan terveysviestinnästä. Roper, Logan ja Tierneyn (1980) sairaanhoidon malli oli esitelty opiskelijoille heidän opintojensa alussa, ja siksi tätä mallia käytettiin tutkimuksessa keskeisenä kuvauksena siitä, miten sairaanhoidonopiskelijoiden edellytettiin osaavan viestiä haavahoitotilanteessa. Tutkimuksen modifioitu terveysviestinnän malli perustui Northouse ja Northousen (1985) terveysviestinnän malliin. Tätä modifioitua mallia käytettiin ammatillisen vuorovaikutuksen kuvaamiseen terveysviestinnän teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sairaanhoidon opiskelijoiden englannin kielen taito oli riittävä ammatillisen viestintään näyttökokeessa. Se, että opiskelijat olivat aloittelijoita omalla alallaan, näytti vaikuttavan enemmän haavahoitotilanteeseen kuin heidän kielitaitonsa. Opiskelijoiden yleiselle suulliselle kielitaidolle olivat ominaisia jotkin englantia lingua francana (ELF) puhuvien tyypilliset kielen piirteet, mutta ne eivät aiheuttaneet ongelmia merkitysten neuvottelemisessa ja jakamisessa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan kieltä osana ammatillista viestintää. Tämä näkökulma kieleen on ollut CLIL-koulutuksen haaste alusta alkaen, mutta samalla, kun käsitys kielestä dialogina kehittyy, kuilu sisällön ja kielen välillä voi vähitellen alkaa pienentyä. Tämän tutkimuksen johtopäätökset eivät perustu vain tutkimuksen empiiriseen osaan vaan myös aihepiirin nykyisen tutkimuksen tarkasteluun. Lopuksi tässä lisensiaatintyössä tehdään joitakin ehdotuksia CLIL-opetussuunnitelmien kehittämiseksi nykytutkimuksen valossa.

Content and language integrated (CLIL) programmes became possible in Finland at the beginning of the 1990’s. This study examines the professional oral English communication skills of students who took part in an English-enhanced medical-surgical programme in Lappeenranta Health Care Institute starting in 1994. The study aims to describe how professionally the students communicated with their patients in English in simulated work samples and in addition to consider the role of the students’ general English language skills in the communication process. The data for the study was collected through a professional skills test that was constructed in cooperation with a nursing teacher involved in teaching in the programme. The nursing students took care of a wound and exchange students played the part of the patient. The theoretical framework for describing professional competence in nursing is based on literature on nursing interaction and a theory of health communication. The Roper, Logan and Tierney (1980) model for nursing had been introduced to the students at the beginning of their studies and therefore this model was used as the core guideline in what the nursing students were required to be able to communicate in the wound care situation. A modified Model of Health Communication was defined on the basis of Northouse and Northouse (1985) Developmental Model of Health Communication to set the professional interaction into a theoretical framework of health communication. The results of this study indicate that the nursing students’ oral English language proficiency was sufficient for them to be able to communicate professionally in the simulated work samples. The fact that the students were novices in nursing seemed to influence the wound care situation more than their language skills. The students’ general oral language skills had some typical English as a lingua franca (ELF) features but there was nothing that would have caused a real obstacle in negotiating and sharing meaning. In this study, professional communication provides the context where language is used. Thus, language is part of professional communication. This aspect has been the challenge to CLIL education from the start but with the developing conception of language as dialogue, the gap between content and language may gradually start diminishing. The implications of this study are based not just on the empirical part of the study but also on the theoretical discussion of research. The study offers some suggestions of how CLIL curricula could be developed in the light of current research.