Lukutaidon ja kielitaidon yhteydet 7-9-vuotiailla lapsilla

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli saada tietoa 7-9-vuotiaiden lasten kielellisistä ja lukemisen taidoista sekä tarkastella kielen ja lukemisen vaikeuksien päällekkäistä esiintymistä. Kielellisiä taitoja tarkasteltiin puheen motorisen tuottamisen sekä lauseiden toistamisen perusteella.

Tutkielmassa oli mukana 27 keskisuomalaista lasta, joiden suoriutumista tarkasteltiin fonologisen tietoisuuden, fonologisen lyhytkestoisen muistin, visuomotorisen tarkkuuden, puheentuottamisen, sanavaraston, päättelykyvyn, nopean nimeämisen sekä lukutaidon tehtävissä. Lapset ryhmiteltiin ensin lukutaidoltaan heikkoihin ja tavanomaisesti kehittyneisiin ja toisessa vaiheessa kielellisiltä taidoiltaan heikkoihin ja tavanomaisesti kehittyneisiin lapsiin. Lisäksi tarkasteltiin lapsia, joilla kielen ja lukemisen vaikeudet esiintyivät päällekkäin. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin riippumattomien otosten t-testillä. Lisäksi selvitettiin yksilötasolla vaikeuksien laajuutta ja vakavuutta eri tehtävissä sen mukaan esiintyikö lapsella yksittäiset vai päällekkäiset vaikeudet. Lineaarisilla regressioanalyyseilla tarkasteltiin, miten kielelliset taidot selittävät suoriutumista fonologisessa tietoisuudessa, kirjainten nopeassa nimeämisessä ja epäsanojen lukemisessa.

Lukivaikeusryhmä suoriutui tavanomaisesti lukevia heikommin fonologisessa tietoisuudessa ja nopeassa nimeämisessä, mutta fonologisessa lyhytkestoisessa muistissa ja kielellisissä taidoissa ryhmäeroja ei havaittu. Tutkielmassa kuitenkin 60 prosentilla lukivaikeuslapsista esiintyi kielellisiä pulmia, ja näiden lasten vaikeudet olivat kaikkiaan laajempia ja vaikeampia kuin muilla. Yksilötasolla fonologisen tietoisuuden ja nopean nimeämisen ongelmat esiintyivät suurimmalta osin vain lapsilla, joilla kielen ja lukemisen vaikeudet ilmenivät päällekkäin. Kielivaikeusryhmä suoriutui tavanomaisesti kielellisesti kehittyneitä heikommin fonologisen tietoisuuden sekä kirjainten nopean nimeämisen tehtävissä, mutta heillä ei esiintynyt lukemisen vaikeuksia. Puheen motorinen tuottaminen näyttäisi liittyvän fonologiseen tietoisuuteen ja kirjainten nimeämiseen yleisemmän motorisen kehityksen kautta. Kielellistä muistia mitannut lauseentoisto yhdistyi lukemisen ongelmiin ja myös selitti fonologista tietoisuutta ja kirjainten nimeämistä. Tutkielma vahvistaa kielellisten ja lukemisen vaikeuksien esiintyvän usein päällekkäin ja vaikeuttavan lasten taitoja yksittäin esiintyviä häiriöitä laajemmin. Lukivaikeuslasten kielelliset taidot olisi hyvä kontrolloida, kun suunnitellaan heidän tehokasta kuntoutusta ja opetusta.