Oppimisvaikeudet ja prosessointinopeus : alaryhmien vertailu sukupuolittain prosessointinopeutta vaativissa kielellisissä ja ei-kielellisissä neuropsykologisissa testeissä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, eroavatko eri oppimisvaikeuden alaryhmiin (lukivaikeus [LV], matematiikan vaikeus [MV], tarkkaavuushäiriö [TH]) kuuluvien lasten suoritusajat ja virheiden lukumäärät sukupuolittain toisistaan oppimisvaikeusryhmien sisällä prosessointinopeutta vaativissa kielellisissä ja ei-kielellisissä neuropsykologisissa testeissä. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin suoriutumista Nopean sarjallisen nimeämisen testin osatehtävissä (AN, OC, RAS) selittää Merkkikokeella arvioitu ei-kielellinen prosessointinopeus eri alaryhmissä, kun sukupuoli on huomioitu. Tutkittavina oli 853 lasta (poikia n = 565, tyttöjä n = 288), jotka olivat iältään 7–15,5-vuotiaita. Tutkittavat olivat tulleet Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän Perheneuvolan ylläpitämän Lastentutkimusklinikan asiakkaiksi tutkimuksiin oppimisvaikeuksien vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa eri alaryhmiin kuuluvien lasten suoriutumisesta sukupuolittain prosessointinopeutta mittaavissa kielellisissä ja ei-kielellisissä neuropsykologisissa testeissä. Lasten suoriutumista kielellistä prosessointinopeutta vaativassa tehtävässä mitattiin Nopean sarjallisen nimeämisen testillä (RAN) ja ei-kielellistä prosessointinopeutta WISCin Merkkikoe-tehtävällä. RANin kolmen tehtävätyypin (AN, OC, RAS) suoritusaikoja ja virheitä sekä WISCin Merkkikokeen suoritusaikoja oppimisvaikeusryhmissä sukupuolittain tarkasteltiin ANOVAlla. Prosessointinopeuden selitysosuutta RANin eri osatehtävissä Merkkikokeella arvioituna tarkasteltiin ensin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja tarkemmat tarkastelut suoritettiin ANCOVAlla. Tutkimuksessa havaittiin, että pojat suoriutuivat tyttöjä hitaammin OC-tehtävässä ja Merkkikokeessa oppimisvaikeusryhmästä riippumatta. RAS-tehtävässä poikien hitaus tuli esiin etenkin LV- ja MV-ryhmissä. RANin virheiden osalta LV-ryhmän tytöt tekivät hieman muita enemmän virheitä OC- ja RAS-tehtävissä pysyen kuitenkin ikätasolla virheiden määrässä. Merkkikokeella arvioidulla ei-kielellisellä prosessointinopeudella oli yhteys RANin eri osatehtävissä suoriutumiseen, mutta vain LV- ja MV-ryhmissä. Sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, miten paljon Merkkikoe selitti RAN-osatehtävissä suoriutumista. Ei-kielellisellä prosessointinopeudella oli siis vaikutusta RANin osatehtävissä suoriutumiseen, mutta vain LV- ja MV-ryhmissä. Kokonaisuudessaan ei-kielellisen prosessointinopeuden osuus RAN-osatehtävissä suoriutumisessa jäi kuitenkin pieneksi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että prosessointinopeuden tehtävissä suoriutumisessa on sukupuolten välisiä eroja siten, että pojat ovat tyttöjä hitaampia, mutta tytöt tekevät poikia enemmän virheitä. Ei-kielellisellä prosessointinopeudella on myös vaikutusta RANin osatehtävissä suoriutumiseen LV- ja MV-ryhmissä. Jatkotutkimusta tarvitaan esille tulleista sukupuolieroista, kielellisten taitojen osuudesta matematiikan vaikeuksissa sekä ADHD:n alaryhmien suoriutumiseroista oppimisvaikeusryhmissä.

The present study investigated whether boys' and girls' performance times and the number of errors made differ within different learning disability subgroups (reading disability [RD, LV], mathematical disability [MD, MV], attention disorder [AD, TH]) in verbal and non-verbal neuropsychological tests requiring processing speed. Additionally, it was investigated to what extent non-verbal processing speed assessed by Coding explains the performance on the subtasks (AN, OC, RAS) of the Rapid Automatized Naming test in different subgroups when gender is controlled. 853 children (boys n = 565, girls n = 288) aged 7–15,5 years were studied. The children had come to the Child Research Clinic supported by Niilo Mäki Institute and the Jyväskylä Family Counceling Center for evaluation because of learning disabilities. The purpose of this study is to learn about the performance of girls and boys in different learning disability subgroups on verbal and non-verbal neuropsychological tests requiring processing speed. The children's performance on the verbal processing speed task was measured by Rapid Automatized Naming (RAN) test and on the non-verbal processing speed task by WISC Coding task. ANOVA was used to investigate boys' and girls' performance times and errors on three different RAN subtasks (AN, OC, RAS) and the performance times on WISC Coding task in different learning disability subgroups. First, Pearson correlation coefficient was used to examine how much processing speed assessed by Coding explained of the variance of the performance on RAN subtasks, and further investigations were performed on ANCOVA. The results showed that boys performed slower than girls on the OC task and Coding task despite the learning disability subgroup. On the RAS task, boys performed slower especially in RD and MD groups. Girls in RD group made slightly more errors on the OC and RAS tasks compared to boys or girls in other subgroups. However, girls still performed within the expectations for their age in making errors. Non-verbal processing speed assessed by Coding was connected to the performance on different RAN subtasks but only in RD and MD groups. Gender was not a statistically significant factor in how much Coding accounted for the performance on RAN subtasks. Therefore, non-verbal processing speed affected the performance on RAN subtasks but only in RD and MD groups, and the percentage of non-verbal processing speed in the performance on RAN subtasks was small. In conclusion, there are gender differences on the performance of processing speed tasks; boys seem to perform slower than girls, but girls make more errors. Also, non-verbal processing speed affected the performance on RAN subtasks in RD and MD groups. Further research is needed on the gender differences found in this study, regarding the degree to which verbal skills affect mathematical difficulties and on the performance differences of ADHD subtype groups in different learning disability subgroups.