Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomalaisnuorten lukutaitoa ja lukemista sukupuolittuneena ja sukupuolittavana ilmiönä merkityksellistetään uutisteksteissä. Teema on hyvin ajankohtainen, sillä 2000-luvulla tehtyjen PISA-tutkimusten myötä tyttöjen ja poikien erilainen lukutaitomenestys on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi joukkotiedotusvälineissä. Alan asiantuntijat tarjoavat erilaisia malleja ja syitä tyttöjen menestymiseen ja poikien epäonnistumiseen sekä esittävät lukemisen opetusta koskevia muutosvaatimuksia. Tutkimusaihe on tärkeä,koska kielenkäytössä pyritään oikeuttamaan pedagogisia linjauksia, jotka koskevat sukupuolta ja lukemisen opetusta. Lisäksi kielenkäytöllä on valtaa tuottaa ideologisia ja normatiivisia uskomuksia sukupuolen rakenteesta.
Tutkimukseni pohjautuu kriittisen diskurssintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen viitekehykseen. Olen kiinnostunut kielenkäytöstä sukupuolta ja valtaa tuottavana voimana. Tutkimukseni keskiössä on, miten kielen
käytössä tuotetaan sukupuolten eriarvoisuutta lukemisen kontekstissa. Hyödynnän tutkimuksessani Faircloughin kriittisen
diskurssianalyysin viitekehystä: lingvistisen analyysin lisäksi tarkastelen tekstin tuotannon ja kulutuksen prosesseja sekä laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Teen tutkimusta feministisistä lähtökohdista käsin. Tavoitteenani on tuoda julki ja purkaa jäykkiä, vallalla olevia käsityksiä lukutaidon ja sukupuolen suhteesta sekä pohtia niiden mahdollisia ideologisia vaikutuksia tyttöjen ja poikien toimijuudelle sekä lukemisen opetukselle.
Tutkimuksen aineisto koostuu Ylen, Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Ilta-Sanomien suomalaisnuorten lukutaidon sukupuolieroa käsittelevistä uutisteksteistä, jotka on julkaistu aikavälillä 2013–2016. Tavoitteenani on selvittää,millainen kuva sukupuolen ja lukutaidon suhteesta aineiston pohjalta rakentuu. Kielen analyysissa hyödynnän systeemis-funktionaalisen kieliopin käsitteitä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisin kielellisin keinoin representaatioita tytöistä ja pojista lukijoina tuotetaan uutisteksteissä? 2. Millaisia sukupuolittuneita ja sukupuolittavia diskursseja ja representaatioita lukemisen opetukseen liitetään?
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lukemista merkityksellistetään ensisijaisesti sukupuolieron diskurssissa, jossa kaksi sukupuolen kategoriaa esitetään merkittävimpänä suomalaisnuorten lukutaitoeroa tuottavana tekijänä. Tyttö- ja poikalukijoiden kategoriat esitetään aineistossa sisäisesti homogeenisinä ja antonyymisessa suhteessa toisiinsa
nähden, mikä tuottaa uskomusta tyttöjen ja poikien erilaisista lukumieltymyksistä ja lukemisen tavoista. Kaikki uutistekstit tuottavat representaatiota pojista heikkoina lukijoina ja tytöistä erinomaisina lukijoina. Poikia ja heidän lukumieltymyksiään representoidaan stereotyyppisen maskuliinisuuden kautta. Tyttöjen menestys representoidaan
ongelmallisena. Heikon lukijan representaatiota ei liitetä tyttöjen kuvaukseen. Aineiston uutisteksteissä pojat ja oletettu maskuliinisuus toimivat lähtökohtana lukemisen opetuksen muutosvaatimuksille. Tyttö- ja poikalukijan representaatioilla on valtaa määrittää tyttöjen ja poikien toimijuutta sekä oikeuttaa erilaista ja eriarvoista kohtelua
niin yhteiskunnallisessa kuin pedagogisessa kontekstissa.
...
