Perheliikunta kolmannella sektorilla

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin perheliikunnan organisoimista ja edistämistä kolmannen sektorin kattojärjestöissä. Tutkimustehtävänä oli selvittää millaista perheliikuntaa kolmannen sektorin järjestöt organisoivat ja edistävät, millaisia syitä perheliikuntatyön taustalla on, sekä millaisena perheliikunnan tulevaisuus näyttäytyy haasteineen ja mahdollisuuksineen järjestöissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdeksalla teemahaastattelulla. Haastateltavat järjestöt olivat liikunta- ja urheilujärjestöjä tai sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Haastateltavista kahdeksasta järjestöistä viisi kuului Liikkujan polku -verkoston perheliikunnan teemaryhmään. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto purettiin litteroimalla, jonka jälkeen aineistoon syvennyttiin lähiluvulla. Tämän jälkeen aineisto teemoiteltiin. Teemat muodostuivat haastattelurungon mukaisiksi. Teemoiteltu aineisto tyypiteltiin tarkemmiksi aiheryhmiksi. Lopuksi aineistosta yhdisteltiin tiiviimmäksi ennen tulosten kirjaamista. Aineiston tulkinta kulki mukana koko analysointiprosessin ajan. Haastatteluista kävi ilmi, että perheliikuntaa organisoivat ja edistävät järjestöt tekevät perheliikuntatyötä monilla eri tavoilla. Kattojärjestöt tukevat aina omia jäsenjärjestöjään perheliikunnan organisoimisessa esimerkiksi tarjoamalla valmista perheliikuntakonseptia järjestöille, järjestämällä koulutuksia ja levittämällä hyväksi havaittuja ideoita. Järjestöt myös edistävät perheiden omaehtoista perheliikuntaa muun muassa tiedonjaon ja erilaisten kannustavien sosiaalisen median kampanjoiden avulla. Myös Perheliikuntatapahtumien järjestäminen on suosittu keino edistää perheliikuntaa. Kaikilla järjestöillä suurimmat syyt organisoida perheliikuntaa olivat yleishyödyllisiä syitä, kuten lasten sosiaalistaminen liikuntakulttuuriin ja perheiden yhteisen ajan lisääminen. Liikunta- ja urheilujärjestöissä korostuivat myös lajia hyödyttävät tavoitteet kuten uusien harrastajien ja seuratoimijoiden rekrytointi perheliikunnan kautta. Järjestöt kertoivat organisoidun perheliikunnan olevan hyvin suosittua ja suosion vain kasvavan. Perheliikunnan organisoimiseen ja edistämiseeen koettiin tuovan haastetta perheiden eriarvoistuminen ja liikuntatottumusten polarisoituminen sekä yksittäiset käytännön ongelmat. Järjestöt toivovat yhteistyön tiivistyvän entisestään perheliikuntaa organisoivien järjestöjen kesken. Yhteistyöllä toivotaan kehitettävän perheliikunnan markkinointia ja pystyttävän tarjoamaan entistä moinipuolisempaa perheliikuntaa yhä useammalle perheelle. Kaikki haastatellut järjestöt toivovat, että perheliikunta pysyy helposti lähestyttävänä, edullisena tai ilmaisena matalan kynnyksen liikuntamuotona. Järjestöt kokevat, että matalan kynnyksen perheliikunnan tarjoaminen on kolmannen sektorin järjestöjen tehtävä.

The aim of this study was firstly to analyze how parent organizations at the third sector organize and develop family sport offerings. Secondly, the aim was to reveal the reasons which influence the organization of family sport in different organizations. Finally, the aim was to study how the organizations see the future of family sport in their organizations with its’ possibilities and challenges.

The research is a qualitative study. The research data was collected by eight semi-structured interviews. The organizations which were interviewed were both physical activity- and sports organizations and social- and health organizations. Five out of the eight organizations were also members of the “Liikkujan polku” family sport group networks. The interviews were recorded and transcribed. After this the data was read in more detail. Then the data was categorized in themes. The themes followed the structure of interviews. The themes were divided into more specific subject groups. Before writing down the final study results, the different subject categories were furthermore combined into more precise classes. Interpretation of the data was included during the whole analyzation process.

The study results indicated that the organizations organize and execute family sport in many different ways. The parent organizations always support their bottom organizations to organize family sport. For example, family sport concepts are offered for all bottom organizations to use and provide education about how to organize family sport, as well as to give ideas about good practices in family sport. Parent organizations also promote families’ spontaneous physical activity for example by giving knowledge and using social media to motivate families to do sport together. The family sports events are also popular ways to promote family sport. All organizations emphasized that the most important reason to organize and support family sport was overall benefits for the public. These benefits include socializing children into sport and physically active life style, support and increase of the time families spend together. The organizations also mentioned family sport can benefit different sports. For example, family sport can bring and encourage new members and volunteers to join different sport clubs.

According to the interviews the parent organizations consider that family sport is really popular and will be even more popular in the future. The organizations emphasized that the polarization of families’ socioeconomical status and peoples’ physical activities, as well as practical problems, are the main challenges for the promotion of family sport . The organizations want more collaboration between different organizations for promoting family sport. Good collaboration helps organizations to plan and execute marketing more effectively and offer a wide range of family sport. All organizations expressed that family sport should remain as an easy going, cheap or free grass root level sport. Family sport should be a grass root level sport and organizations consider that it’s the third sector’s task to offer easy going and grass root level family sport.