Show simple item record

dc.contributor.advisorKyröläinen, Heikki
dc.contributor.authorKozharskaya, Elena
dc.date.accessioned2017-08-17T08:12:27Z
dc.date.available2017-08-17T08:12:27Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1719594
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55128
dc.description.abstractTutkimuksen tausta ja tarkoitus. Suomalainen sotilas tarvitsee hyvää ammattitaitoa ja fyysistä suorituskykyä, ampumataitoa sekä maastossa liikkumisen taitoa. Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimmät osa-alueet ovat taistelu-, marssi- ja liikuntakoulutus, joista liikuntakoulutuksen määrä kokonaiskoulutusajasta on lähes puolet. Voimaharjoittelun tiedetään kehittävän lihaksiston sekä sen tukiosien, jänteiden ja sidekudosten voimaa, lisäävän tehoa, nopeutta ja motorista suorituskykyä sekä kasvattavan lihaksen poikkipinta-alaa ylläpitäen kehon rasvatonta massaa. Yleisen suorituskyvyn ja vammojen ennaltaehkäisyn lisäksi voimaharjoittelusta on hyötyä myös taakankantokykyyn, joka on sotilaalle tyypillinen työtehtävä taistelukentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia voimaharjoittelupainotetun liikuntakoulutuksen vaikutuksia sotilaan hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyyn, hormonipitoisuuksiin ja kehonkoostumukseen erikois- (E) ja joukko- (J) koulutuskausien varusmieskoulutuksessa ja verrata näitä tavanomaisen liikuntakoulutuksen vaikutuksiin. Tutkimusmenetelmät. Kainuun Prikaatin 1. jääkärikomppanian voima- tai kontrolliryhmän muodostivat varusmiehet (n=29, ikä 20 ± 1 v, pituus 1,80 ± 0,06 m, paino 71,9 ± 8,8 kg, rasva 11,4 ± 4,4 %, kehonpainoindeksi (BMI) 22,2 ± 2,5), jotka harjoittelivat 12 viikon ajan joko voimapainotuksella (n=19) tai varusmieskoulutukseen kuuluvan tavanomaisen harjoittelumallin mukaan (n=10). Fyysisen suorituskyvyn mittaukset, kehonkoostumusmittaus ja verianalyysit tehtiin ennen tutkimuksen alkua, tutkimuksen puolivälissä sekä harjoittelujakson loputtua. Tulokset. Voimaharjoittelupainotteinen liikuntakoulutus kehitti 12 viikon aikana varusmiesten alaraajojen (6,3 %; p<0.05 vs 3,5 %) ja yläraajojen (5,3 %; p<0.05 vs 3,5 %) maksimaalista voimantuottoa ja räjähtävää voimantuottoa (6,9 %; p<0.05 vs 2,3 %) tavan- omaista liikuntakoulutusta paremmin. Kestovoimaominaisuuksien osalta kontrolliryhmä kehittyi voimaryhmää enemmän yhden minuutin etunojapunnerrustestissä (20 %; p<0.01 vs 5,2 %). Vähäisiä hormonaalisia muutoksia havaittiin molemmilla harjoitteluryhmillä kortisolipitoisuuden laskiessa tilastollisesti merkitsevästi vain kontrolliryhmällä (17,9 %; p<0.05 vs 7 %). Testosteroni/kortisoli -suhde muuttui absoluuttisesti suotuisammaksi molemmilla ryhmillä, mutta muutos oli tilastollisesti merkitsevä vain voimaryhmän kohdalla (33,3 %; p<0.05 vs 33,3 %), mikä johtui osin kontrolliryhmän pienestä otoskoosta (n=6) hormonaalisten tekijöiden osalta. Laskennallisessa vapaassa ja biosaatavassa testosteronissa kummallakaan ryhmällä ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Pääosin kummankaan harjoitteluryhmän kehonkoostumukselliset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Voimaryhmän kehonpaino, lihas- ja rasvamassa kasvoi tutkimuksen eri ajankohtina kontrolliryhmää enemmän. Johtopäätökset. Vaikka harjoittelujakson loppupuolella voimaharjoitusten määrä jäi voimaryhmän osalta hyvin vähäiseksi maastossa vietetyn ajan vuoksi, voidaan tämän tutkimuksen perusteella suositella voimaharjoittelupainotteista liikuntakoulutusta varusmieskoulutuksen E- ja J-kausille.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (82 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othervoimaharjoittelu
dc.subject.otherfyysinen suorituskyky
dc.subject.otheryhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
dc.subject.othervarusmieskoulutus
dc.subject.otherhormonit
dc.subject.otherkehonkoostumus
dc.titleVoimaharjoittelun yhteydet hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyyn, hormonipitoisuuksiin ja kehonkoostumukseen varusmieskoulutuksessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201708173508
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.date.updated2017-08-17T08:12:27Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysovarusmiehet
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.subject.ysokestävyysharjoittelu
dc.subject.ysosuorituskyky
dc.subject.ysolihasvoima
dc.subject.ysomotoriikka
dc.subject.ysohormonaaliset vaikutukset
dc.subject.ysokehonkoostumus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record