dc.description.abstract | Johdanto. Maastohiihto on vaativa ja monipuolinen kestävyyslaji, jossa sekä energiantuottoon liittyviä aerobisia ja anaerobisia ominaisuuksia että nopeus- ja voimaominaisuuksia. Huippuhiihtäjille harjoittelukaudella suoritetut eri ominaisuuksia mittaavat testit ovat merkittäviä harjoittelun ja kunnon seurannan kannalta. Testitulosten tulisi kertoa kunnon muutoksista eri osa-alueilla sekä näyttää suuntaa tulevan kauden kilpailumenestykseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maajoukkuehiihtäjien testitulosten yhteyksiä kansainvälisen hiihtoliiton FIS -pisteisiin.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui Suomen maastohiihtomaajoukkueen kuusi naisurheilijaa (ikä 29,9 ± 4,2 vuotta, pituus 169,0 ± 4,9 cm, paino 59,8 ± 3,4 kg) ja 12 miesurheilijaa (ikä 28,1 ± 3,5 vuotta, pituus 182,3 ± 5,5 cm, paino 79,0 ± 7,1 kg). Hiihtäjät kävivät kausien 2015 - 2016 ja 2016 - 2017 aikana kolmesti testeissä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa harjoittelukauden aikana (kesä-, elo-, syys- ja lokakuussa). Testit kestivät kaksi päivää ja ensimmäisenä päivänä testattiin voima- ja nopeusominaisuuksia (kyykkyteho 60 % ja 100 %, penkkipunnerruksen maksimi, penkkipunnerruksen teho, kevennyshypyn nousukorkeus sekä reaktiivisuus hyppelytestissä) sekä anaerobista kapasiteettia. Toisena päivänä urheilijat suorittivat suoran VO2max -testin. Kilpailusuorituksia arvioitiin käyttäen apuna kansainvälisen hiihtoliiton FIS -pisteitä kauden viimeiseltä listaukselta erikseen distanssi- ja sprinttimatkoilta.
Tulokset. Suoran testin maksiminopeus oli negatiivisesti yhteydessä FIS -distanssipisteisiin naisilla toisella kaudella (r = -0,878, p = 0,050) ja miehillä ensimmäisellä (r = -0,870, p = 0,042) ja toisella kaudella (r = -0,752, p = 0,005). Lisäksi miehillä distanssipisteet korreloivat negatiivisesti suoran testin aerobisen kynnyksen nopeuteen ensimmäisellä (r = -0,637, p = 0,026) ja toisella (r = -0,792, p = 0,002) kaudella sekä anaerobisen kynnyksen nopeuteen toisella kaudella (r = -0,600, p = 0,039). Naisilla suoran testin maksiminopeuden parantuminen kausien välillä näkyi myös distanssipisteiden parantumisena (r = -0,934, p = 0,020). Naisilla FIS-sprinttipisteet olivat toisella kaudella negatiivisesti yhteydessä suoran testin maksiminopeuteen (r = -0,916, p = 0,029), anaerobisen kynnyksen nopeuteen (r = -0,856, p = 0,030) ja VO2max:n (r = -0,891, p = 0,042).
Johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella harjoittelukaudella suoritetun suoran VO2max -testin maksiminopeus ennustaa luotettavasti tulevan kauden kilpailumenestystä maastohiihdon normaalimatkoilla niin miehillä kuin naisillakin. Myös taloudellisuus on normaalimatkoilla suorituskyvyn kannalta merkittävä tekijä. Tässä tutkimuksessa FIS -sprinttipisteiden ja testitulosten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä, mutta sprinttikilpailuissa näyttäisivät pärjäävän parhaimman anaerobisen kapasiteetin omaavat hiihtäjät. Kahden kauden aikana hiihtäjillä ei havaittu merkittävää kehitystä eri ominaisuuksissa, lukuun ottamatta pientä parannusta anaerobisessa kapasiteetissa ja voimaominaisuuksissa. | fi |