Maastohiihdon globalisoituminen talviolympialaisten menestyksen perusteella tarkasteltuna

Heini Vesalainen (2016). Maastohiihdon globalisoituminen talviolympialaisten menestyksen perusteella tarkasteltuna. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 69s. Maastohiihto näyttäytyy talviolympialaisissa kansainvälisemmältä kuin koskaan aiemmin. Lajin kehityksessä ollaan menty eteenpäin monellakin saralla. Tänä päivänä toisistaan otetaan mittaa niin sprinteissä kuin takaa-ajoissakin. Kilpailuja viedään aivan uudenlaisiin maisemiin ja kilpailijoita lähetetään matkaan uudistunein järjestelyin. Perinteet vaikuttavat kuitenkin taustalla. Pitkät perinteet omaavat maat kilpailevat yhä kirkkaimmista mitaleista, mutta myös uusien kärkeen yltäneiden maiden rinnalla. Perinteillä on osansa moniin lajin taustalla vaikuttaviin tekijöihin sekä täten menestykseenkin. Menestyksessä näiden maiden välillä ilmenee kuitenkin vaihtelua kausittain, johon on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. Jonkinlaisia johtopäätöksiä taustavaikuttajista voidaan kuitenkin tehdä. Tutkimuksessa tarkastellaan maastohiihdon globalisoitumista talviolympialaisten osallistujamaiden ja -määrien sekä menestyksen perusteella. Tilastoaineistoa vuosien 1924, 1936, 1952, 1972, 1988, 1998 ja 2014 talvikisoista analysoidaan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen tukeutuen. Aineistosta on muodostettu taulukot maastohiihdon mitalimaista pisteyttämällä mitalit niiden arvo huomioiden. Sama on tehty tutkimuksessa talviolympialaisten kokonaismitalitilaston kymmenestä parhaasta maasta. Lisäksi tarkastelu kohdistuu taulukoin tarkemmin hiihdossa menestyneimpien maiden; Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän välisiin voimasuhteisiin, niiden muutoksiin. Tutkimuksen perusteella maastohiihto on levittäytynyt maailmalla yhä laajemmalle. Eksoottisimpien maiden osanotto tässä talvisista olosuhteista pitkälti riippuvassa lajissa on lisääntynyt. Maiden osanoton ja osallistujamäärien tarkastelu sekä vertailu toisiinsa antavat aihetta tulkinnalle. Menestyksen yhteys maakohtaisten ja täten koko kisojen osallistujamäärien kasvulle lienee merkittävä. Yleinen globalisaatiokehitys tiedonkulun helpottumisen muodossa on osasyynä maiden lisääntymiselle. Myös esimerkiksi kilpailulajien lisääntymisen ja samalla lajin uudistamisen osuuskin on huomioitava tässä. Lajin uudistamisella pyritään herättämään mielenkiintoa yleisössä. Vaikutus harrastajamääriin voikin olla huomattava. Hiihdon laajentuessa myös menestys on jakautunut yhä useammalle maalle. Kuitenkin vakiomaat loistavat tuloslistoilla yhä lähes poikkeuksetta kärjessä. Tämä havainto juontaa juurensa jo pitkälle. Pääsyy piilee olosuhteissa sekä vakiintuneissa perinteissä, jolloin muihinkin lajin kehitykseen vaikuttaviin resursseihin kyetään panostamaan etenkin menestyksen myötä. Hyvissä olosuhteissa on päästy harjoittelemaan jo vuosikymmeniä. Ammattimaisempaan suuntaan etenemiselle löytyvätkin täten hyvät lähtökohdat. Näiden tekijöiden osuus menestyksessä muotoutuukin tämän päivän kiristyneen kilpailun urheilukulttuurissa huomattavaksi, jolloin muut maat voivatkin asettua jo lähtökohtaisesti altavastaajan asemaan. Kulloisillekin sääolosuhteille alttiilla lajilla monet yllättävät käänteet voivat selittää kärkimaidenkin välistä tulosvaihtelua. Globalisaation aikakausi asettaa myös lukuisia mielenkiintoisia lajiin kohdistuvia jatkopohdinnan aiheita. Mihin maastohiihdon kehityksessä ollaan vielä menossa? Ilmastonmuutos vaikeuttaa maastohiihdon harraste- ja kilpatoimintaa. Tasatyönnön läpimurtoa ollaan ennustettu, sekä näin ollen jopa paluuta osittain sadan vuoden takaisiin tasamaaolosuhteisiin. Kamppailu katsojakiinnostavuudesta muiden lajien kanssa ajaa lajiuudistuksiin, jotka eivät aina ole välttämättä kilpailijaystävällisimpiä.