Teoreettisen tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa musiikkiterapeutin narsimin haasteita. Taustalla on Kimmo Lehtosen esittämä ajatus kolminkertaisesta narsimin haasteesta. Hänen mukaansa ammatissamme yhdistyy ihmisen, terapeutin sekä muusikon narsismi. Yhtenä tavoitteena on ollut tutkia tuota väitettä
ja löytää lisäargumentteja puolesta ja vastaan. Katseet suuntautuivat alkuvaiheessa muihin läheisiin ammattiryhmiin sillä oman alan ammattikirjallisuudesta ei tahtonut löytyä mainintoja musiikkiterapeutin
narsismista. Ammattikirjallisuudesta löytynyttä ainestoa peilataan psykoanalyyttisen teorian narsismikäsitteeseen. Yksi löytö tästä on ollut se, että ammattikirjallisuudessamme on käsitelty lähinnä ns. grandioottista
narsismia. Teorialle musiikkiterapeutin kolminkertaisesta narsimin haasteesta löytyi hyvät perusteet, kun narsismin käsitettä lähestytään psykoanalyysin näkökulmasta mm. sisäisten jännitteiden ja psyykkisen tasapainon käsittein. Psykoanalyyttinen teoria on luonteeltaa
n dynaaminen. Niinpä myös
narsismi muuntuu ja kehittyy erilaisten sisäisten ja ulkoisten paineiden ristiaallokossa, läpi elämämme. Psyykeemme on rakentunut varhaisen vuorovaikutuksen näyttämöillä ja se on identiteetin muototumiseen
asti altis ulkoisille vaikutteille. Narsistisia vaurioita voidaan korjata terapian avulla aina vanhuusikään asti. Jokaisella ihmisellä on siis oma persoonallinen narsistinen ekonomiansa.
Raportin alkupuolella perehdytään narsimin käsitteeseen ja valotetaan sen kehitystä psykoanalyyttisessa teoriassa. Mukaan on otettu myös kehityspsykologinen näkemys, sillä se valoittaa suuren asiakaskuntamme,
lasten ja nuorten narsimin kehityksen lainalaisuuksia. Samalla tutkiskellaan narsimikäasitteen kulttuurista paikkaa mm. psykiatrisessa diagnostiikassa ja laajemmin yhteiskunnallisessa diskurssissa. Terapeutin narsimille on omistettu oma lukunsa. Siinä pyritään valottamaan terapeutin henkilökohtaisten
sekä kulttuuristen jännitteiden haasteita terapeutin roolista käsin. Mukaan on otettu eri teoreetikoiden ajattelua ja joitakin aiheeseen liittyviä läheisiä peruskäsitteitä on nostettu esille, kuten ideologioiden vetovoima,
vastatunteiden narsistiset haasteet sekä terapeutin omaan haluun liittyvät kysymykset Lacanin ajattelun mukaisesti. Esimerkkeinä ideologioiden narsistisesta vetovoimasta on nostettu freudilaisuus sekä Freudin ja Lacanin persoonat, joita on paljon kritisoitu. Viimeisessä luvussa paneudutaan oman
ammattikirjallisuuden antiin ja pyritään kartoittamaan mitä terapeutin narsimista on kirjoitettu. Aineisto on hyvin kirjavaa. Tutkimuksen puoleta mukaan on otettu yksi AMK-tasoinen lopputyö, Gradu-tutkielmia
sekä väitöstason tutkimuksia. Pohdintaosuuden päätteeksi pyritään hahmottamaan kokonaisnäkemystä musiikkiterapeutin narsismin haasteista ja mietitään tämän tiedon soveltamismahdollisuuksia. Tutkielman tulokset esitetään lähinnä kysymysten muodossa, mutta mukana on myös konstruktio kahdesta musiikkiterapeutin prototyypistä. Ammatilliselle kehittämistyölle esitetään sekä koulutuksellinen että tutkimuksellinen haaste.
...
