dc.contributor.author | Nissén, Bettina | |
dc.date.accessioned | 2017-06-15T16:57:46Z | |
dc.date.available | 2017-06-15T16:57:46Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1703844 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54531 | |
dc.description.abstract | Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettua TIKAPUU -
tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka edistävät oppimista, kouluhyvinvointia
sekä onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli
selvittää kouluhyvinvoinnin yhteyttä nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Kouluhyvinvointia
tutkittiin nuorten kokemana kouluviihtyvyytenä sekä koulustressin puuttumisena. Ylä-
kouluun liittyviä huoliaan nuoret saivat raportoida vapaasti, jonka jälkeen huolet luokiteltiin sisältö-
jen perusteella huoliluokkiin. Kouluviihtyvyyden ja koulustressin yhteyttä selvitettiin sekä huolten
kokonaismäärään että erityyppisiin huoliin liittyen. Lisäksi haluttiin selvittää, muuntavatko itsetunto,
sukupuoli ja koulutyyppi kouluhyvinvoinnin ja huolten välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto
kerättiin kyselylomakkeilla nuorilta (n=838) kuudennen luokan keväällä. Tällöin huolten yläkoulusta
voi olettaa olevan ajankohtaisimmillaan yläkoulun alkaessa seuraavana syksynä. Tulokset osoittivat
kouluviihtyvyyden olevan positiivisesti yhteydessä huolten kokonaismäärään, kavereihin liittyviin
huoliin sekä koulumatkoihin ja myöhästymisiin liittyviin huoliin. Mitä paremmin nuori siis
alakoulussa viihtyi, sitä enemmän hänellä oli huolia kokonaisuudessaan sekä huolia kavereista, koulumatkasta
ja myöhästymisistä liittyen yläkouluun siirtymiseen. Koulustressillä havaittiin olevan
positiivinen yhteys nuoreen itseensä liittyviin huoliin, kuten esimerkiksi huoliin omasta jaksamisestaan
ja omista ominaisuuksistaan. Mitä enemmän nuori siis koki alakoulussa koulustressiä, sitä
enemmän hän ilmaisi huolia itsestään siirryttäessä yläkouluun. Sukupuolen ja koulutyypin havaittiin
myös muuntavan koulustressin ja itseen liittyvien huolten välistä yhteyttä. Tytöillä runsaampi koulustressi
oli vahvasti yhteydessä suurempaan määrään itseen liittyviä huolia, kun taas pojilla vastaavaa
yhteyttä ei löytynyt. Niillä nuorilla, jotka siirtyivät alakoulusta yläkouluun saman koulun sisällä,
runsaampi koulustressi oli vahvasti yhteydessä suurempaan määrään itseen liittyviä huolia. Myös
koulua vaihtaneilla oppilailla näkyi vastaavanlainen yhteys, mutta heikompana. Tulokset viittaavat
siihen, että kouluhyvinvointi on yhteydessä nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun.
Lisäksi tulokset osoittavat, että sukupuoli ja koulutyyppi voivat vaikuttaa siihen, missä määrin koulustressi
aiheuttaa nuorelle häneen itseensä liittyviä huolia. Huolet yläkoulusta voivat pahimmillaan
johtaa muun muassa sopeutumisvaikeuksiin yläkoulussa, alentuneeseen itsetuntoon sekä masennukseen.
Jotta vältyttäisiin huolten negatiivisilta seurauksilta, ja jotta siirtymä alakoulusta yläkouluun
olisi mahdollisimman sujuva, tulisi nuorten kouluhyvinvointiin ennen yläkouluun siirtymistä kiinnittää
tarpeeksi huomiota. | fi |
dc.description.abstract | This study is a part of the STAIRWAY study carried out at the Department of Psychology at the
University of Jyväskylä. The aim of the STAIRWAY study is to broaden our understanding of the
factors that promote learning, school well-being, and successful transition from primary school to
lower secondary school. The aim of the present study was to investigate the associations between
preadolescents’ school well-being and worries about the transition from primary school to lower
secondary school. School well-being was measured with preadolescents’ self-reports of their school
satisfaction and lack of school-related stress. Preadolescents reported their worries about lower secondary
school freely in writing. Worries were then categorized into different groups based on the
content of the worries. The moderating role of self-esteem, gender, and school type in the associations
between school well-being and worries was also examined. Questionnaire data were collected
from the preadolescents (N=838) during the spring of 6th grade. At this time, worries about lower
secondary school are topical with lower secondary school starting in the forthcoming fall. Results
showed that school satisfaction was positively associated with the total amount of worries and with
the amount of worries related to friends, journey to school, and being late from school. The higher
the preadolescent’s school satisfaction was in primary school, the more worries he or she reported
in relation to lower secondary school in general and in the categories related to friends, journey to
school, and being late from school. The findings further showed that school-related stress was positively
associated with preadolescents’ worries about themselves, such as worries about coping and
one’s own characteristics The more school-related stress the preadolescents experienced in primary
school, the more self-related worries they had before the transition to lower secondary school. Furthermore,
gender and school type were found to moderate the associations between school-related
stress and preadolescents’ worries about themselves. Among girls higher level of school related
stress was strongly associated with larger amount of self-related worries. Among boys the association
was not found. Preadolescents who stayed in the same school during the transition from primary
school to lower secondary school experienced larger amount of self-related worries if the level of
school related stress was higher. The same effect was not as strong with preadolescents that
changed school during the transition from primary to lower secondary school. The results indicate
that preadolescents’ school well-being is associated with preadolescents’ worries about the upcoming
transition from primary school to lower secondary school. The results also suggest that gender
and school type can moderate the effect that school related-stress has on self-related worries. Worries
about lower secondary school can at worst cause amongst other thigs poorer school adjustment,
lower self-esteem and depression. In order to make transition from primary to lower secondary
school as smooth as possible and to avoid the negative consequences of worries preadolescents’
school well-being should be paid enough attention to prior the transition. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (40 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.title | Kouluhyvinvoinnin yhteys nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun : itsetunto, sukupuoli ja koulutyyppi yhteyttä muuntavina tekijöinä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201706152917 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.date.updated | 2017-06-15T16:57:46Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 202 | |
dc.subject.yso | koulu | |
dc.subject.yso | yläkoulu | |
dc.subject.yso | siirtymävaihe | |
dc.subject.yso | hyvinvointi | |
dc.subject.yso | kouluviihtyvyys | |
dc.subject.yso | stressi | |
dc.subject.yso | siirtymäaika | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |