Lasten kotonaan kokeman väkivallan kohtaaminen koulussa : luokanopettajaksi opiskelevien käsityksiä opettajan toimintamahdollisuuksista ja esteistä väkivallan ilmitullessa
Tutkimustehtävänä minulla on ollut selvittää, miten vastaajat toimisivat opettajina tilanteessa, jossa he epäilevät lapsen kokevan tai näkevän väkivaltaa kotonaan? Tavoitteenani on ollut tuoda esille niitä toimintatapoja ja -mahdollisuuksia, joita vastaajien käsityksen mukaan opettajilla on väkivallan ilmitullessa ja mikä opettajia mahdollisesti estää toimimasta. Olin kiinnostunut myös siitä, miten lasten kotonaan kokema väkivalta kohdataan koulussa ja miten lapsen kokemaa väkivaltaa käsitellään opettajankoulutuksessa. Aineistona on 12 kirjoitelmaa Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoilta.
Olen soveltanut tutkimuksessa eläytymismenetelmää. Olen pyytänyt vastaajia eläytymään aiheeseen kahden kehyskertomuksen kautta ja kertomaan, mikä tilanteessa on mahdollista. Olen hyödyntänyt tutkimuksen analyysissä perinteisen teemoittelun ohella Jyrkämän toimijuuden modaliteetteja (2008) jäsentääkseni opettajan toimintamahdollisuuksia ja esteitä. Olen tarkastellut opettajan toimintaa kuuden modaalisen ulottuvuuden (haluta, voida, kyetä, osata, tuntea ja täytyä) kautta.
Tulokset kertovat, että opettajissa herää huoli ja halu auttaa lasta väkivallan ilmitullessa tai epäilyksen herätessä. Opettajan rooli nähdään tilanteessa tärkeänä. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja vanhempien kohtaaminen nähdään haastavina. Vaikka opettajan toimintamahdollisuudet arvioidaan tutkimuksessa hyviksi ja opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, niin opettajaa voi estää toimimasta pelko, kokemuksen puute, todisteiden puute, väkivallan tunnistamisen vaikeus ja selkeiden toimintatapojen puute. Tutkimuksessa korostuu moniammatillisuuden merkitys ja muiden ammattilaisten tuki tilanteessa. Useimmat vastaajat kokevat, että opettajakoulutuksessa ei käsitellä väkivaltateemaa riittävästi. He kokevat tarvitsevansa lisää tietoa mm. lapseen kohdistuvan väkivallan tunnusmerkeistä sekä lapsen ja vanhempien kohtaamisesta tilanteessa. Yhteistyönsujuvuuden kannalta olisi myös hyvä tutustua eri ammattilaisten työnkuvaan väkivaltaprosessissa, jo esimerkiksi opintojen aikana.
...
Alternative title
Luokanopettajaksi opiskelevien käsityksiä opettajan toimintamahdollisuuksista ja esteistä väkivallan ilmitullessaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29747]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lapsen kokema väkivalta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Röntynen, Pia (2022)Sosiaalityössä väkivallan uhreja ja tekijöitä voi kohdata millä tahansa sektorilla ja tällöin on merkityksellistä ymmärtää, millaisesta ilmiöstä on kyse. Työssäni lastensuojelun sosiaalityössä väkivalta on keskeinen ilmiö. ... -
Lapsen perheessä kokema henkinen väkivalta ja sen tunnistaminen sosiaalityössä
Siltaoja, Jonna (2022)Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, mitä on lapsen perheessään kokema henkinen väkivalta ja miten se voidaan tunnistaa sosiaalityössä. Tutkielman aineistona toimivat ... -
Lapsille aiheutuneiden väkivallan vaikutusten tunnistaminen ryhmämuotoisessa tekijäinterventiossa
Rantanen, Adeliina; Holkkola, Katinka (2024)Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella sitä, miten isät tunnistavat väkivaltansa vaikutuksia lapsiin ja isän ja lapsen suhteeseen. Koska aiempi tutkimus aiheesta on vähäistä ja keskittynyt pääosin ... -
Turvakodissa olleiden lasten väkivallan kokemukset, traumaperäiset oireet sekä niiden välinen yhteys
Rossi, Mari-Lotta (2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata turvakodissa olleiden lasten väkivallan kokemuksia, traumaperäisiä oireita sekä niiden välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ... -
Luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien kokemuksia ja näkemyksiä oppilaiden tunteiden kohtaamisesta
Bom, Minna; Minkkinen, Mia (2009)