Maaseutukehittämisen projektoituminen : ruohonjuuritason osallisuus LEADER-hankkeissa ja osallisuuden vaikutukset kansalaisjärjestöihin

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut osallisuutta hankkeisiin ja sen vaikutuksia osallistuneihin paikallisiin. Kansalaisyhteiskunta on viime vuosina ollut useiden muutoksien äärellä, joista yksi on projektoituminen eli toiminnan järjestäminen projektien kautta. Projektien yleistyessä olen halunnut selvittää, millaisia vaikutuksia projekteilla on järjestöihin ja yksilöihin ruohojuuritasolla. Olen lähtenyt tutkimaan vaikutuksia LEADERjärjestelmän kautta, missä suurin osa hankkeiden osallistujista on yhdistyksiä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. LEADER-järjestelmä on vahvistanut paikkansa osana suomalaista maaseudunkehittämistä kaudella 2007−2013, jonka aikana rahoitetuista hankkeista aineistoni koostuu. LEADER-toimintatapa on maaseudunkehittämistä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Tutkielmassani olen selvittänyt, millaista osallisuus on eri hankkeissa, mitä olen teoretisoinut osallisuusteorian pohjalta. Osallisuus perustuu sosiaalinen järjestelmä -teoriaan. Toinen tutkimuskysymys koskee hankkeiden vaikutuksia yksilöön ja yhdistyksiin, mitä olen analysoinut voimaantumisteorian ja kausaliteetin avulla. Lisäksi olen tutkinut, millaisia seurauksia projektoitumisella on paikallisiin yhdistyksiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Aineistoni koostuu kuudesta eri LEADER-hankkeesta. Olen haastatellut näihin hankkeisiin osallistuneita henkilöitä, haastatteluja on yhteensä 11. Kesällä 2016 kerättyjen haastatteluiden lisäksi, aineisto koostuu hankkeiden asiakirjoista. Tutkielmassani olen analysoinut osallisuutta ja vaikuttavuutta sisällönanalyysin ja tyypittelyn avulla. Tulosten mukaan hankkeen tyypillä on merkitystä vaikutuksiin, joita yksilöt ja yhdistykset kokevat. Investointihankkeissa vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin kehittämishankkeissa. Investointihankkeissa vaikutukset ovat näkyvissä resurssien paranemisena, mutta muuten hanke ei tuo suurta muutosta järjestöjen toimintaan sen loppumisen jälkeen. Investoinnit mahdollistavat järjestön toiminnan jatkumisen tulevaisuudessa. Kehittämishankkeissa vaikutukset ovat laajemmat järjestön eri toimintoihin. Yksilöt saattavat kokea voimaantumista, sen lisäksi, että hankkeella on vaikutusta koko alueen hyvinvointiin ja palveluihin. Toimijoiden osallisuus vaihtelee hankkeiden aikana. Osallistujien roolit vaihtelevat heidän motiivinsa ja aktiivisuutensa mukaan aktiivisen osallistujan, satunnaisen osallistetun ja passiivisen osallisen välillä hankkeen aikana järjestetyn toiminnan mukaan. Hankerahoituksen saadakseen järjestöjen tulee lisätä tavoitteita ja toimintaa hankkeisiin, mikä tukee maaseuturahaston mukaista kehittämistä. Tämä saattaa johtaa eriarvoisuuden kasvamiseen paikallisessa kansalaisyhteiskunnassa.