Lähihoitajaopiskelijoiden tupakointi

Abstract

Jokinen, H. 2017. Lähihoitajaopiskelijoiden tupakointi. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Terveyskasvatuksen Pro gradu – tutkielma, 47 s., 3 liitettä.

Suomalaisten nuorten tupakointi on ollut viime vuosikymmenien ajan tasaisessa laskussa ja positiivista muutosta on tapahtunut eri ikäluokissa. Sen sijaan joka kolmas lähihoitajaopiskelija tupakoi edelleen päivittäin. Lisäksi on nähtävissä, että sosioekonomiset ongelmat ovat yleisiä ja etenkin tupakoivien nuorten perheissä varsin tyypillisiä.

Tässä pro gradu – tutkielmassa oli tarkoituksena kuvata lähihoitajaopiskelijoiden päivittäisen tupakoinnin yleisyyttä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin taustatekijöiden sekä perheen sosioekonomisen aseman yhteyttä lähihoitajaopiskelijoiden päivittäisen tupakoinnin yleisyyteen.

Aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2015 Kouluterveyskyselyyn vastanneista lähihoitajaopiskelijoista (n=5886), joista 1. vuoden opiskelijoita oli 3736 ja 2. vuoden opiskelijoita 2147. Aineiston analysointimenetelminä olivat ristiintaulukointi, χ2 –testi, Studentin t - testi sekä logistinen regressioanalyysi.

Tutkimus osoitti, että lähihoitajaopiskelijoiden päivittäinen tupakointi oli yleisempää toisen kuin ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoiden keskuudessa (p<0.001). Tytöistä yli puolet tupakoi päivittäin jo opintojen ensimmäisenä vuotena. Pituudella ja painolla ei ollut yhteyttä opiskelijoiden päivittäiseen tupakointiin (p>0.05), sen sijaan ikä oli yhteydessä tupakointiin päivittäin tupakoivien iän ollessa hieman ei-päivittäin tupakoivia korkeampi (p<0.05). Lisäksi oli nähtävissä, että perheen matala sosioekonominen asema oli yhteydessä lähihoitajaopiskelijoiden päivittäisen tupakoinnin yleisyyteen. Perheen alhainen taloudellinen tila (p<0.05) sekä alhainen opiskelijan oma taloudellinen tila (p<0.001), vanhempien työttömyys (p<0.05) sekä vanhempien matala koulutus (p<0.001) olivat yhteydessä nuorten lähihoitajaopiskelijoiden päivittäisen tupakoinnin yleisyyteen. Mitä korkeampi äidin (p<0.001) tai isän (p<0.05) koulutus oli, sitä pienempi oli todennäköisyys lähihoitajaopiskelijan päivittäiseen tupakointiin.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että opiskelijat tupakoivat noin kolminkertaisesti suomalaisiin samaikäisiin nuoriin verrattuna. Lisäksi voitiin todeta, että naissukupuoli ja perheen matala sosioekonominen asema lisää lähihoitajaopiskelijan päivittäisen tupakoinnin yleisyyttä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan myös päätellä, että äidin korkea koulutus suojaa lähihoitajaopiskelijaa tupakoinnin todennäköisyydeltä.

Jokinen, H. 2017. Smoking habits of students of social-, health- and sport sector and the factors connected to it. Faculty of sport sciences. A Master’s thesis of Health Education 47 pages, 3 appendices.

There has been steady decline over the past decades on smoking of young Finnish people and there has been positive change in all age classes. Instead every third practical nurse student smokes still daily. It is also seen, that socioeconomic problems are common and quite typical in the families of the smoking young people.

This master’s thesis was to investigate the connection of socioeconomic status of the family of the practical nurse students to their daily smoking. Differences on daily smoking and factors explaining the daily smoking on first and second year students was also investigated.

Data consisted of practical nurse students who had answered year 2015 School Health survey of National Institute of Health and Welfare. Statistical data analysis was completed with SPSS 20.0 software by cross tabulation, Chi-square –test, Student’s t-test and logistic regression.

The results showed that daily smoking increased in both genders amongst the practical nurse students during their studies. Over the half of the girls smoked daily already on first year of the studies. Height and weight had no connection on students daily smoking (p>0.05). Instead, age had a connection on students daily smoking (p<0.05). The students who smoked daily were slightly older than the students who did not smoke daily. In addition, lower socioeconomic status was a risk factor of daily smoking for practical nurse students. Low economic state (p<0.05), unemployment of the parents (p<0.05) and low education of the parents (p<0.001) increased the likelihood of daily smoking of the young practical nurse students. In addition, the higher the education of the mother’s (p<0.001) and the father’s (p<0.05) were, the smaller the likelihood for daily smoking was for practical nurse student.

Conclusion by the study results is that the daily smoking is more common with the second year students than the first year students and that practical nurse students smokes about three times more compared to other young people at same age. It can also be stated that lower socioeconomic status of the family increases the risk of daily smoking for practical nurse student. Conclusion could also be made by this study that high education of mother protects practical nurse student of daily smoking.