Koululiikuntakokemusten yhteys aikuisiän liikuntamotivaatioon

Abstract

Oksanen, V. & Välimäki, M. 2017. Koululiikuntakokemusten vaikutus aikuisiän liikuntamotivaatioon. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 115 sivua. Liitteet 5 sivua.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää laadullisin tutkimusmenetelmin, millaiset koululiikuntakokemukset ovat merkityksellisiä aikuisiän liikuntamotivaation kannalta sekä sitä, miten merkityksellistä liikuntakulttuurin muutos on liikunnanopetukselle ja oppilaiden motivaatioon. Pyrimme samalla oppimaan oppilaiden kokemusmaailmasta ja luomaan mahdollisia keinoja ennaltaehkäistä kielteisten kokemusten syntymistä.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla joulukuussa 2016. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän oppivelvollisuuden Suomessa suorittanutta aikuista, joista kolme oli naisia ja neljä miehiä. Heidät jaettiin iän ja sukupuolen perusteella kolmeen ryhmään, jotka olivat seuraavat: 1) 26–32-vuotiaiden ryhmässä kaksi miestä ja yksi nainen 2) 50–59-vuotiaat mies ja nainen sekä 3) 70–79-vuotiaat mies ja nainen. Aineisto teemoiteltiin teoriapohjaisesti, mutta myös aineistossa esiintyneet uudet teemat otettiin huomioon. Näiden pohjalta rakensimme analyysimme. Tutkimuksen tulosten raportoinnissa on esitelty tutkimusongelmien kannalta keskeisimmät löydökset sekä vertailtu niitä aiempaan tutkimustietoon.

Tutkimustulosten mukaan koululiikunnalla on merkitystä erityisesti liikuntataidoiltaan heikompien oppilaiden aikuisiän liikuntamotivaatioon, kun taas koululiikunnassa menestyneille oppilaille koululiikuntakokemuksilla ei ollut juuri merkitystä. Oppilaiden taustatekijöillä oli yhteyttä siihen, miten kokemukset käsitellään ja kuinka pitkäaikaisia vaikutuksia kokemuksilla voi olla. Liikunnanopettajan käyttäytymisellä liikuntatunneilla ei näyttänyt juurikaan olleen merkitystä aikuisiän liikuntamotivaatioon, mutta tämän tekemillä valinnoilla liittyen esimerkiksi tuntien sisältöihin oli keskeinen merkitys koululiikuntakokemuksiin. Tärkeäksi näimme myös liikunnanopettajan mahdollisuuden ohjata oppilaita liikuntaseuratoimintaan mukaan. Koululiikunnan arvioinnin mielekkyyttä pohti useampi tutkittava. Hyvä arvosana ei tämän tutkimuksen mukaan vaikuta aikuisiän liikuntamotivaatioon ja toisaalta huono numero ei motivoi liikkumaan. Tämän pohjalta on perusteltua miettiä pitääkö liikuntaa arvioida.

Oksanen, V. & Välimäki, M. 2017. The effect of physical education experiences in adulthood motivation. University of Jyväskylä. Department of Sport Sciences. Master’s thesis in physical education. 115 pages. Attachments 5 pages.

The purpose of this study was to examine what types of physical education experiences are relevant for adult physical activity and motivation, and how relevant the change of a sports culture is for physical education and motivation of the students by using a qualitative research methods. We strive at the same time to learn the students' experience of the world and create a possible means to prevent the emergence of negative experiences.

The data was collected by theme interviews in December 2016. The interviews were attended by a total of seven adults, who had completed their compulsory education in Finland, of whom three were women and four men. They were divided by age and gender on the basis of three categories: 1) 26–32 years of age, two men and one woman 2) from 50 to 59 years old man and a woman, and 3) from 70 to 79 years old man and a woman. The material were thematized on a theoretical basis, but new themes in the material were also taken into account. Based on these, we built our analysis Reporting the results of the study have been presented research problems in terms of the key findings and compared them to previous researches.

According to our results, physical education is relevant specially for the weaker physical skills of pupils in adulthood exercise motivation, while successful in school sports to students, physical education experiences just not played a role. Student background factors appear to have contributed to the way the experience is processed and how long-term effects of experience can have. The behavior of physical education teacher did not seem to have been significant to adult sports motivation, but the choices made by him regarding the content of the lessons were on central importance to the experiences of physical education experiences. We also found it particularly important for a physical education teacher to guide students to sports activities. The meaningfulness of the evaluation in physical education were discussed by many examinee. A good grade does not affect the adulthood exercise motivation and on the other hand a bad number does not motivate to move. Based on this it is justified to consider whether the evaluation is needed.