Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKaski, Ossi
dc.date.accessioned2017-06-01T11:27:51Z
dc.date.available2017-06-01T11:27:51Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1702670
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54240
dc.description.abstractProsodiaa on yleisesti pidetty vaikeana osa-alueena vieraan kielen ääntämisen oppimisessa. Sen merkitys ymmärretyksi tulemisessa ja mielekkäässä kommunikoinnissa on kuitenkin kiistaton. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka suomenkieliset ruotsin pää- ja sivuaineopiskelijat oppivat ääntämisessään tuottamaan riikinruotsille ominaista prosodiaa kuuden viikon mittaisen ääntämiskurssin aikana. Tutkimus toteutettiin äänittämällä kuuden opiskelijan puhetta kurssin alussa ja lopussa. Opiskelijoilta äänitetyt identtiset lauseet analysoitiin akustisesti kuuden parametrin suhteen. Parametreista tärkeimmät olivat painollisen ja painottoman tavun suhde, puhunnoksen kokonaiskesto sekä lausepainollisen sanan ja koko puhunnoksen suhde. Näiden parametrien avulla pyrin erityisesti selvittämään lausepainon asettamista, lauseen painollisten ja painottomien osien välistä vaihtelua sekä puheen yleisen sujuvuuden kehittymistä. Akustista analyysia täydensin omilla auditiivisilla havainnoillani. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden lauserytmiikka kehittyi riikinruotsin suuntaan. Painollisen ja painottoman tavun keston välinen suhde kasvoi suuremmaksi alku- ja lopputestin välillä eli opiskelijat oppivat kasvattamaan lauseen painollisen osan kestoa ja redusoimaan painotonta osaa. Opiskelijat oppivat lisäksi lausepainon merkityksen. Lausepainon kannalta oleellisin korrelaatti eli painollisen tavun kesto pidentyi kaikilla puhujilla alkutestistä lopputestiin. Arvot asettuivat neljällä opiskelijalla lähemmäs ruotsalaisten verrokkipuhujien arvoja. Kahdella opiskelijalla kesto pidentyi ruotsalaisiin puhujiin verrattuna liioitellun paljon. Puhenopeus kasvoi niin ikään kaikilla puhujilla. Tämä viittaa puheen yleisen sujuvuuden paranemiseen. Puhetta sujuvoittivat erityisesti reduktiot, joiden avulla lauseet ääntyivät tahtirakenteina eivätkä erillisinä sanoina. Kaikkinensa tutkimuksen tulokset antavat rohkaisevia viitteitä prosodian oppimisen mahdollisuudesta luokkahuoneympäristössä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (55 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoswe
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otheruttal
dc.subject.otherprosodi
dc.subject.otherbetoning
dc.subject.otheruttalsinlärning
dc.titleProsodisk utveckling hos avancerade finska inlärare av rikssvenska
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201706012620
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2017-06-01T11:27:52Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoprosodiikka
dc.subject.ysoääntäminen
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot