Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKokko, Katja
dc.contributor.advisorRantakokko, Merja
dc.contributor.authorRiska, Heidi
dc.date.accessioned2017-05-24T15:06:16Z
dc.date.available2017-05-24T15:06:16Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1702244
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54116
dc.description.abstractRiska, H. 2017. Sosioekonomisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet 42 vuoden seurannan aikana. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveystieteen pro gradu -tutkielma, 31 s. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sekä lapsuuden että aikuisuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen ja sosioekonomisessa asemassa tapahtuneiden muutosten yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa ikävaiheiden 27 ja 50 välillä. Lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Pro gradu -tutkielma perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen (engl. The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development) aineistoon, jota on kerätty vuodesta 1968 lähtien, jolloin tutkittavat ovat olleet kahdeksanvuotiaita. Tässä tutkimuksessa sosioekonomista asemaa ja fyysistä aktiivisuutta tarkastellaan tutkittavien ollessa 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaita. Näissä ikävaiheissa sosioekonomista asemaa arvioidaan koulutuksella ja ammattiasemalla ja fyysistä aktiivisuutta tutkittavan subjektiivisella arviolla siitä, paljonko hän harrastaa liikuntaa. Lapsuuden sosioekonomista asemaa kuvataan tutkittavan vanhemman ammattiasemalla tutkittavan ollessa kahdeksanvuotias. Tutkittavien määrä vaihteli tässä tutkielmassa 250 ja 369 välillä. Koulutuksen osalta tarkastellaan ammatillista kouluttautumista. Sosioekonomisen aseman ja sukupuolen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen aikuisuuden eri ikävaiheissa analysoitiin khii toiseen -testillä sekä binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Pitkittäisaineistossa tapahtuneiden muutosten analysointiin käytettiin GEE-analyysiä (general estimation equation), jolla kuvattiin sosioekonomisen aseman muutosten sekä sukupuolen yhteyttä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin. Lapsuuden sosioekonominen asema liittyi fyysiseen aktiivisuuteen vain 36-vuotiailla. Työntekijöiden lapset olivat todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia 36-vuotiaina kuin ylempien toimihenkilöiden lapset. Tutkittavan oma ammattiasema liittyi fyysiseen aktiivisuuteen myös vain 36-vuotiailla. Ammattiasemaltaan alemmat toimihenkilöt olivat kaksi kertaa ja ylemmät toimihenkilöt yli kaksi kertaa todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia kuin työntekijät. Koulutuksella ei ollut yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen missään ikävaiheessa. Sosioekonomisen aseman muutoksilla ei ollut yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa. Sukupuolella oli sen sijaan yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja sen muutoksiin. Naiset olivat 42-vuotiaina kaksi kertaa ja 50-vuotiaina yli kaksi kertaa todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia kuin miehet. Fyysisesti aktiivisten naisten määrä kasvoi enemmän iän myötä kuin miesten. Tämän tutkielman perusteella sukupuolella oli merkitystä fyysiseen aktiivisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin, kun taas pelkän sosioekonomisen aseman yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli melko vähäinen. Se, että sosioekonomisen aseman muutoksilla ei ollut yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa, tarkoittaa todennäköisesti sitä, että sosioekonomisen aseman ja terveyskäyttäytymisen välillä on merkittäviä psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen enemmän kuin pelkkä sosioekonominen asema.fi
dc.description.abstractRiska, H. 2017. The connection between socioeconomic status and physical activity in 42-year follow-up. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Gerontology and Public Health Master`s thesis, 31 pp. The purpose of this study was to examine the connection between socioeconomic status in childhood and adulthood and physical activity in adulthood, and whether changes in socioeconomic status are connected to changes in physical activity between the ages of 27 and 50. In addition to this, this thesis investigates the relationship between gender and physical activity. This study is based on the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), which started in 1968, when participants were eight years old. Specially focusing on examining the connection between socioeconomic status and physical activity, when participants were 27, 36, 42 and 50 years old, as well as reviewing their childhood socioeconomic status as eight years old children. Socioeconomic status during adulthood was measured viewing participants education and occupation, while physical activity was subjectively measured with a questionnaire. Childhood socioeconomic status was counted as parent`s occupation when participant was eight years old. Educational status was considered as vocational education. The amount of participants attending this study varied between 250 and 369. The connection between socioeconomic status and physical activity in different stages of life was analyzed with chi-square test and binary logistic regression analysis. The changes in socioeconomic status and physical activity was analyzed with general estimation equation (GEE). Childhood socioeconomic status was associated with physical activity only when participants were 36 years old. If a parent had a blue-collar occupation, participant was more likely to be physically active than participant whose parent had upper white-collar occupation at the age of 36. Participants own occupation was associated with physical activity also only at the age of 36. If a person had a lower white-collar occupation, odds of being physically active were twice as high and with upper white-collar occupation more than twice as high than with blue-collar occupation. Education or changes in socioeconomic status were not associated with changes in physical activity between the ages of 27 and 50. Women were more likely physically active than men. In addition to this, the number of physically active women increased more with age than men. Based on these findings, gender was associated with physical activity and changes within physical activity. When again the connection between socioeconomic status and physical activity was rather small in this study. It seems that socioeconomic status alone does not effect on physical activity. However, psychological, social and physical factors seem to be the link between socioeconomic status and physical activity.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (42 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othersosioekonominen asema
dc.subject.otherfyysinen aktiivisuus
dc.subject.othermuutos
dc.titleSosioekonomisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet 42 vuoden seurannan aikana
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201705242499
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.date.updated2017-05-24T15:06:17Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysososioekonominen asema
dc.subject.ysoterveys
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysomuutos
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot